Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Siis valmistelimme itseämme niinkuin parhain sopi, pussimme täytimme leivällä j.n.e. Tänä päivänä saimme myös armeijan ylipäälliköltä H. K. K. Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevits'ilta seuraavan päivä käskyn: "Päivä-käsky. Annettu Adrianopolissa ylipäällikön asunnossa täkäläiselle sotajoukolle Helmikuun 5 päivänä 1878. N:o 4. Urhoolliset päälliköt ja sotamiehet armeijassani!
Me hiivimme hämyssä huoneesen, täytimme esiliinani pastejeilla, lihalla ja leivoksilla, ja pistäysimme salaa eukkomme luo antamaan hänelle saalistamme.
Sillä tavoinhan täytimme herra Porthoksen pyynnön, hän kun oli käskenyt meidän toimittamaan kirjeen perille; eikö niin? Niinpä niin. No, tiedättekös, herra, kuka tuo ylhäinen nainen sitten on? En; minä olen kuullut herra Porthoksen puhuvan hänestä, siinä kaikki. Tiedättekö, kuka tuo luuloiteltu herttuatar on? Sanon vielä uudestaan, en tunne häntä.
Sillä nyt olin minä nähnyt tarpeeksi ja tunsin kiitäväni taas yksin tyhjässä, autiossa avaruudessa. »Kuoleman kauhun antoi Herra meille, me voitimme sen mielen viisaudella.» Mutta vielä kauas jälkeeni kaikui, joskin himmenevänä ja heikkenevänä, halki yön ja hirmumyrskyn Niniven lasten kuolinlaulu: »Maailman tyhjän antoi Herra meille, me täytimme sen ihmisneron voimalla.»
Eikä puuttunut hilpeää iloisuuttakaan eikä taideiloa. Me emme olleet pelkkiä synkkiä salaliittolaisia. Me työskentelimme ankarasti ja kärsimme paljon, täytimme riveihin ilmaantuvat aukot, mutta työn ja huvin, elämän ja kuoleman alituisesti kohdatessa toisiaan meidän näyttämöllämme meille jäi vielä aikaa nauraa ja lempiä.
Meitä kasvatettiin ymmärtäväisiksi, me otimme vastaan parhaan naimis-tarjouksen, tulimmekin sentähden naiduiksi ja täytimme huolellisesti velvollisuutemme, emmekä koskaan nostaneet mitään rettelöitä, vaikk'ei meille luonnollisesti koskaan tehty niin eteviä tarjouksia, kuin Sydney nyt tekee Evalle."
Kuoleman kauhun antoi Herra meille, me voitimme sen mielen viisaudella. Maailman tyhjän antoi Herra meille, me täytimme sen ihmisneron voimalla. Syksy on tullut ja syysviljat huojuu, raskaina rypäleistä puun-oksat nuojuu. Aik' on syödä, juoda, aik' on naida, huolia! Huomenna ehkä ennen ehtoota kuolla! Kuumat on suudelmat auringon huulten, kuumempi sylin-anti aron itätuulten.
Kuulat putosivat alas meidän keskellemme melkein samaan paikkaan aina ja tekivät siihen verisen kolon, jota me lakkaamatta täytimme järjettömän eläimen itsepäisyydellä. "Sulkekaa rivit, sulkekaa rivit!" kertoi översti kylmästi. Me syötimme kanuunille ihmislihaa.
"Niinä monina vuosina kuin olemme aavikon kautta matkustaneet emme ole koskaan nähneet tätä säiliötä. Olisimmeko eksyneet oikealta suunnalta? Me täytimme vesisäkkimme seitsemän päivän varalle, ja nyt tapaamme jo kolmantena päivänä vettä. Ireminkö puutarhat meidän on suotu tässä nähdä? Onko Jumala antanut anteeksi tuolle röyhkeälle joka tahtoi loihtia paratiisin keskelle erämaata?"
Nyt laskeusivat he alas ratsujensa selästä aavistamatta, että vihollinen oli heitä niin lähellä; mutta joskus intiaanitkin pettyvät. Me annoimme ratsujemme puhaltaa hetkisen aikaa, voidaksemme sitten voimakkaammin tehdä ryntäyksemme heidän päällensä. Me tarkastimme aseemme ja täytimme valmiiksi kaikki tuliluikkumme, voidaksemme niitä viivyttelemättä käyttää ratkaisevassa silmänräpäyksessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät