Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. lokakuuta 2025


Mainitun parin tunnin kuluttua palasi sanansaattaja ilmoittaen turkkilaisten päällikön vastanneen "myöntävästi". Siis jatkoimme matkaamme eteenpäin, marssien erästä kylän edustalla olevaa siltaa, joka vei Marmoramerestä pistävän salmen ylitse.

Maissipellon syrjän ja Turkkilaisten varustusten välimatka oli aivan lakea tasanko, jossa ei kasvanut muuta kuin kuivaa harvaa heinänkortta.

Ilman tätä rautatien rataa meillä olisikin ollut aivan suojaton, tasainen tanner, kun sitä vastaan Turkkilaisilla oli oikein hyvät suojat vuoristossa. Mutta sitte kun meikäläisten oikea ja vasen siipi rupesivat ankarasti ahdistamaan Turkkilaisten asennoita vuoristossa, täytyi heidän ruveta vetäytymään enempi itään eli Filippopoliin päin.

Nyt oli sitäpaitsi vanhoja tappioita kostettava, uusia voittoja saatava, ja ennenkuin aavistitkaan, oli siellä käymässä uusi kalabaliikki "kristittyjen ja turkkilaisten" välillä; ja koska voiton, niinkuin oikeus ja kohtuus vaati, lopulta piti kallistua kristittyjen puolelle, niin tapahtuikin nyt, että oppipojat, urhoollisen vastarinnan jälkeen, vaatteet repaleina ja posket turvoksissa, karkoitettiin tappelutanterelta.

Ilma oli vaan yhtä mittaa sateinen ja sumuinen, ett'emme voineet nähdä vihollista eivätkä he meitä. Olimmepa kuin "säkissä" molemmat, saimme olla omillamme, saimme toimia omia askareitamme, Turkkilaisten näkemättä; vallan rauhallisesti kaivoimme vuoririnteesen rintasuojia ja muita semmoisia. Arvattavasti he tekivät samoin, kun kerta oli näin hyvä tilaisuus.

Tätä tasankoa ratsastelivat Turkkilaisten partiot sinne tänne nuuskien tietoja, kuinka paljon meitä piti olla maissipellon takana ja reunalla; vaan kun oli neljättä kyynärää pitkää maissi-ruovostoa, oli sinne vaikea nähdä ja tarkastaa, mitä siellä toimieltiin ja kuinka paljon siellä olisi väkeä.

Turkkilaisten kranaatit ja kuulat lensivät ylitsemme aika komealla surinallaan tahi sattuivat rautatien ratapenkereesen, niin että ratakiskot katkeilivat, kivet, sora ja pöly lensivät tomuna ilmaan.

Enkä minä puhuisikaan, jos tappelisit Turkkilaisten tai Ruotsalaisten kanssa; mutta näistä ei viitsis puhuakaan". Minä keskeytin hänet, kysyen, kuinka paljon minulla oli rahaa. "Kyll' on tarpeeksi", vastasi hän tyytyväisenä. "Kyllähän ne pahukset nuuskivat joka paikan, mutta sain minä sentään säilöön". Ja ukko otti taskustaan pitkän kudotun kukkaron täynnä hopearahoja.

Kuin hän vieraalla nimellä oli taistellut seitsemän vuotta Kreikanmaan vapauden puolesta, ja vanha Kreikanmaa vihdoin viimein oli torjunut päältään turkkilaisten ikeen, etsivät häntä kreikkalaiset turhaan läpi koko Europan, antaaksensa kiitollisuutensa osoitteeksi maassansa hänelle suuren maatilan.

Neljä-tuhatta puolalaista ja kolme-tuhatta kasakkaa, jotka olivat kokoontuneet kuninkaan luokse, käskettiin "kohta jättämään kuninkaan leirin ja menemään Bender'iin turkkilaisten turvaan, ell'eivät he tahtoneet kuolla nälkään." He jättivätkin kohta meidät ja erkanivat meistä.

Päivän Sana

prinsessain

Muut Etsivät