United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sillä Mr Travers ei ensinkään suvainnut tuota tapaa panna työmiehet näytteille ruokapöytien ääreen, ikäänkuin he olisivat opetettuja eläimiä halvemmasta suvusta. Kun hän kutsui työväen pitoihin, järjesti hän kaikki heidän tapansa mukaan, ja työväen mielestä oli paljon hauskempaa kun heitä ei kutsuttu katseltaviksi niin että he joutuivat vallan hämillensä.
Kaksi päivää edellisen kirjan viimeisessä luvussa kerrotun keskustelun jälkeen, sai Travers, joka sattumalta aikoi Kenelm'in luona käymään, hänen palvelijaltansa kuulla, että Mr Chillingly oli lähtenyt London'ista vallan yksin eikä ollut antanut mitään tietoa mihin hänelle tulevat kirjeet olisi lähetettävät. Palvelija ei tiennyt mihin hän oli lähtenyt, eikä milloin hän palaisi.
Myöhemmin illalla sanoi Travers taas Mr Lethbridgelle: "Minä olen puhunut Saundersonin kanssa tuosta nuoresta miehestä, joka teki meille sen verrattoman hyvän työn, että rankaisi meidän hurjan pitäjäläisemme, Tom Bowles'in, ja kaikki mitä olen kuullut hänestä, on sitä laatua, että todella mielelläni tahtoisin tutustua hänen kanssansa. Eikö häntä vielä ole näkynyt?"
Ja minä huomaan karkaavani päin järestöä vastaan ja rikkovani niitä lakia vastaan, joiden mukaan maatilaa parannetaan ja sen tuloja lisätään. Mr Travers, teillä ei ole syytä olla pahoillanne siitä ettette ole Tom Bowles'ia voittanut.
Sentähden Travers ja Kenelm olivat olleet hyvin vähän yhdessä siitä kuin he ensin kohtasivat toisiansa Beaumanoir'in luona. Silloin tällöin he kohtasivat toisiansa samoissa täpötäysissä salongeissa, ja nyykäyttivät päätänsä toisilleen ja tervehtivät toisiansa. Mutta heidän tapansa olivat vallan erilaiset.
Ne valtiolliset miehet, joita minä enin pelkään, ovat nuo meluavaiset patriotit, jotka nyt Franskassa pääsevät valtaan. Kun Sir Robert Walpole sanoi: 'Kaikilla noilla miehillä on hintansa, osoitti hän niitä miehiä, jotka sanovat itsensä 'patrioteiksi'." "Hyvä!" huudahti Travers. "Sir Robert Walpole osoitti rakkauttansa maahansa pilaamalla sitä.
"Mitä!" huudahti Travers vallan ihmeissään. "Ystävä! Te laskette leikkiä." "Te ette syyttäisi minua leikkipuheesta, jos tuntisitte minua paremmin. Mutta varmaankin olette itsekin kokenut, että on harvoja ystäviä, joista pitää enemmän ja joita tulisi enemmän kunnioittaa, kuin sitä vihollista, jonka kanssa hiljan on sopinut."
Mutta kun joku rikoksenalainen alustalainen tai kontrahdin rikkonut vuokramies pyysi häntä puolustamaan syynalaista, niin Mr Travers keskeytti hänen sekaantumistansa asiaan lausumalla "ei", vaikka se sanottiin lempeällä äänellä, ja lisäsi siihen miehekkään muistutuksen, sanoen "ettei maailmassa olisi ankaraa oikeutta ja kunnollista järjestystä, jos mies kuuntelisi vaimon rukouksia sellaisten asiain suhteen, jotka kuuluvat miesten alaan."
"Minun on mieleni hyvä siitä että voin teille kertoa pelastaneeni Durham'ini," huusi Mr Travers portin toiselta puolelta. Kuu Kenelm sinä iltana meni omaan huoneesensa, pysähtyi hän pimeässä sopessa sen kuvan vastapäätä, jonka Mr Travers oli sinne siirtänyt. Tämä sammuessansa häväistyn suvun tytär olisi ollut sen talon kaunistus, johon hän morsiamena olisi astunut.
Minä lähdin vihoissani pois. Mutta hän lähetti minulle hevosen. Minä olen varma siitä, että hän äänestää teitä." "Kaikessa tapauksessa," sanoi George, koettaen olla kohtelias, kun he nyt alkoivat kadrillia, "minun mieltäni rohkaisee se usko, että Miss Travers toivoo minulle menestystä. Jos vaimotkin saisivat äänestää, niinkuin Mr Mill ehdoittelee, niin "