United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
TOPRA-HEIKKI. Mikä on vihaa ja vainoa? Sekö, että pidämme puoliamme? Ettemme anna pakottaa itseämme hirteen? Että tahdomme elää? Eikö se ole joka ihmisen oikeus? Ja emmekö me ole ihmisiä? Mitä? SILJA. Tottakai. Kukas sen kieltää. Mutta väkivallalla ei mitään voiteta. Joka miekkaan rupee, se miekkaan sortuu. TOPRA-HEIKKI. Kun sortuu, niin sortukoon.
"Idan ihailijasta?" kysyi Eva, punastuen, "meidän mielestämme hän on kyllin miellyttävä, vai miten Alice?" "Vieläkö Ida on hänelle suopea?" "Tottakai; he ovat mitä parhaimpia ystäviä", vakuutti Eva. "Hän on todellakin kunnon mies. Hän lukee runonsa ensin Idalle ja kysyy hänen mielipidettänsä niistä."
Parasta oli poikien jäädä siksi kunnes vanhemmat tulivat kotiin. Hän ei tiennyt aikaa milloin he palaisivat, mutta kun kerran nuoret miehet suoriutuvat metsässä, niin tottakai vanhatkin. Kun nuorukaiset olivat päättäneet odottaa talon isäntäväen kotiin palaamista, heidän nuori emäntänsä lämmitti saunan ja käski heidät kylpemään.
Tottakai muutatte, kun ensin yrititte viedä koko Suomen rajan yli ja samassa hetkessä surkuttelette itseänne ja kaikkia muita, jotka vietiin pois Ruotsista. Katsokaa, niin on käynyt ja niin käy ijankaikkisesti kaikille luopioille. Attila. Luopioille! Siksi en tullut koskaan, mutta orjaksi kyllä teidän ansiostanne. Hän tempasi auki ihokkaansa ja paljasti rintansa. Tässä! Näette!
Sen tähden?! Minkätähden?! Kuinka?! kuului kaikilta tahoilta. Segebaden kasvoi yhä mahtavammaksi jatkaessaan: Tsaari Pietarin puoliso peri miehensä kruunun, ja saattaahan hänen tyttärensä Elisabet samoin periä sen äitinsä jälkeen. Tottakai! Tietysti! No niin, siten ajattelevatkin järkevät Pietarissa, mutta valta ei ole niiden käsissä.
Vähän matkaa ajettuaan tuumasi hän kumminkin menetelleensä väärin, kun jätti eukon ilman mitään maantien penkerelle. Ei hän yksinään uskaltanut ruveta kuollutta mihinkään kuljettamaan, vaan päätti mennä ilmoittamaan asian Korpelan isännälle, kun hänen talonsa oli aivan likellä maantietä ja isäntä vielä oli kunnanesimies, niin tottakai hän sille korjaajat toimittaa.
Tuleeko venäläinen katteini sinne?" "Sepä kysymys. Tottakai!" "Sitte en uskalla jättää häntä sinne", vastasi Jussila vapisevalla äänellä. "Ha, ha, ha, sinä olet mustasukkainen", arveli Antti nauraen. "Niin, minä myönnän että tässä on käsillä arka asia.
Minähän olen Tojanderska Björkbodasta ja tottakai nyt näette, että nämät ovat juustoja eikä suinkaan ryssänluotia. Antakaa minun siis rauhassa mennä menojani!» Mutta he eivät luultavasti ymmärtäneet eukon puheesta sanaakaan, sillä he tulivat vain yhä lähemmä ja laskivat aivan venheen viereen.
Segebaden vaikeni ja katseli kysyväisenä ympärillensä. Kaikki myönsivät, että tyytymättömyys oli käsitettävissä, mutta koska tsaari Pietarin poika ja pojanpoika olivat haudassa eikä likempää perillistä ollut, niin tottakai täytyi käydä niinkuin käynyt on. Eipä! huudahti Segebaden virkeästi. Juuri sentähden, ettei saa mennä sillä tavoin, on Lewenhaupt nyt matkalla Pietariin.
»Uskosta ei voi puhua tuossa tilassa.» »Tässä tilassa... On helppo uskoa...» »Onko Aappo kihloissa?» kysäsi Elsa. »On, on... ja sievän fröökynän on poika kähveltänyt. En minä ole nähnyt, vaan tottakai se on sievä, kun se on oikein fröökynä.» »Kuka se on sitten?» »Sanoi Aappo nimenkin, vaan... olkaapas vaiti... ei se tainnut Hilta olla, vaan h:n päältä se oli.» »Kenen tyttäriä?» »No Montinin...»