Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
He istuutuivat nyt pöydän ympärillä oleville telttatuoleille ja penkeille ja alkoivat yksinkertaisen illallisensa. "Kuningas ei salli minun huomenna taistella rinnallaan", sanoi Teja. "Siksi käsken minä sinua, Torismut. Suojele sinä hänen henkeään." "Tuskinpa hän voi täyttää käskyäsi", myhähti Totila juodessaan. "Torismuthan on Taginaehen sijoitettujen keihäsmiesten päällikkönä."
"Mastokorissa on jo merkki" vastattiin. "Kauppalaiva Furius Ahalla oli täällä ankkurissa." "Minne matka?" "Itään Intiaan." Kolmantena päivänä sen jälkeen, kun Totila oli lähettänyt goottilaisen vartiojoukon, oli Valerius viimeinkin saanut asiansa valmiiksi ja päättänyt lähteä paluumatkalle seuraavana aamuna.
"Niin, koettakoot vain" huusi Totila ja hänen silmistään loisti sotainen tuli, joka teki hänet vielä kauniimmaksi. "Jos nämä kiittämättömät roomalaiset pettävät meidät, jos petolliset bysanttilaiset tulevat " hän katsoi lemmekkään ylpeästi väkevään veljeensä "katso, vanhus, meillä on miehiä vahvoja kuin tammi."
Pitkä kuolemantuska ja epätoivo olivat tuhonneet tuon ilkeän naisen. Hän kuoli heti, kun hänet oli saatettu päivän valoon." "Hirmuista", huudahti Vitiges. "Se oli oikein", sanoi Teja. "Mutta minulla on vielä muutakin kerrottavaa." Mutta ennenkuin hän ehti jatkaa, riensivät Totila, Hildebad, Hildebrand ja muut goottilaiset päälliköt telttaan. "Joko hän tietää sen?" huusi Totila.
Totila nimittäin hiipi pienen joukon kanssa tuon tuostakin maihin etelässä, kreikkalaisten leirin selkäpuolella, hyökkäsi milloin siellä, milloin täällä pienempien vihollisjoukkojen kimppuun ja ajoi ne pakosalle. Hän peloitteli viholliset niin, etteivät nämä uskaltaneet liikkua leirin ulkopuolella kuin suurissa joukoissa eivätkä silloinkaan kovin kauas leiristä.
Italialaiset uudisasukkaat olivat tosin muodostaneet järjestetyn sotajoukon, mutta ne Totila kutsui aseisiin vain heidän omasta pyynnöstään. Kuninkaan koko sotajoukko nousi nykyjään noin seitsemäänkymmeneentuhanteen mieheen, joista kuitenkin täytyi jättää kymmenentuhatta Rooman tienoille johtajina herttua Guntaris ja kreivi Grippa estämään bysanttilaisten mahdollisia maihinnousuyrityksiä.
"Ei, minun käteni kautta prefekti kuolee", virkkoi Teja. "Suurin oikeus kostoon on sinulla, Totila", sanoi Hildebrand. "Sillä sinun on kostettava veljesi puolesta." "Veljeni Hildebadin", huudahti Totila. "Mikä hänellä on?" "Hänet on häpeällisesti murhattu prefektin toimesta", virkkoi Torismut. "Aivan silmieni edessä! Enkä voinut sitä estää." "Väkevä Hildebad kuollut", valitteli Totila. "Kerro!"
Totila sanoi menevänsä hakemaan ystäväänsä Juliusta, jota vastoin korsikalainen lähti asioilleen kauppiaan luo, jonka kanssa hän oli jo useita vuosia ollut molemmille yhtä edullisissa kauppa-asioissa. Iloisesti ja sydämellisesti lausui Valerius viisaan, rohkean ja kauniin merenkulkijan tervetulleeksi, jonka jälkeen molemmat ystävykset ryhtyivät katselemaan kirjojaan ja tilejään.
Hän tarttui isänsä käteen. "Opi tuntemaan minut, Valerius", pyysi Totila tarttuen sydämellisesti hänen toiseen käteensä. Vanhus huokasi. Lopuksi hän sanoi: "Tulkaa kanssani äidin haudalle, joka on tuolla sypressien varjossa. "Siellä lepää hänen sydämensä uurnassa. "Muistelkaamme siellä häntä, jalointa naisista, ja rukoilkaamme hänen varjoaan.
"Mutta sinä olet näen sen paremmin kauniista otsastasi kuin sillä olevasta kultarenkaasta sinä olet Totila, goottien kuningas, jota kutsutaan ilokuninkaaksi. "Tässä on sinulle ja kauniille morsiamellesi kukkia kuulin, että tänään vietetään kihlajaisjuhlaanne Gotolla ei ole muuta antaa. Poimin ne viimeisen puiston läpi kulkiessani.
Päivän Sana
Muut Etsivät