Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. marraskuuta 2025
LALLI: Menköön vaan mistä on tullutkin. Ei suvaita outoja tässä talossa. LALLI: Kah, onhan siinä liesi lämmitelläkseen. SINIKKA menee. TUURA: Niin, se nyt on sillä tavalla, että kun et sinä totellut sitä sotakutsua... LALLI: Niin mitä? LALLI: Vai ovat. Se nyt on tietysti noin vaan muodon vuoksi. LALLI: Hyvä on. TUURA: Aivan varmaan, vain muodon vuoksi.
Mutta hän käski kuitenkin mennä heti kohta vitsaa noutamaan, sillä nyt täytyy hänen kurittaa ... johan hän viime kerralla siitä varoitti ... miksi ei Elli totellut? Ja mitä se merkitsee, että Elli ei maassa pysy?
Ei enää joutavia, olkoon kuka hyvänsä, nyt väki riiheen!« lausui ukko. «Olemme jo turhilla puheillamme kuluttaneet hukkaan paljon aikaa«. Vaan väki ei totellut isäntärengin käskyä. Talolan vaari tuli portaita alas, ja kaikki tahtoivat häneltä tietoja. Vaan he saivat niitä, ennenkuin vaari ennätti heidän luokseen tulla. «Tule tänne Sakku!« huusi parooni. «Tule tänne setääsi tervehtimään!«
Siinä muisti hän, että kun olisi sitä ensimäistä varoitusta totellut, joka hänelle sillä paikalla oli annettu, ja kiertänyt kotiinsa, niin ei olisi tätäkään tapahtunut. Mutta sitten hän myöskin muisti, että olihan hän monta kertaa kironnutkin, pari kertaa varmaankin, ja sitä syntiä ei hän ennen vielä milloinkaan ollut tehnyt.
Niin, siinä on sinulla oikein, vapaaherrattareni, sanoi patruuna; minä muistan kuningas-vainajan ajan, korkean vainajan Kaarlo kolmannentoista, joka riippuu tuolla ... katsokaas, tuo punainen risti on hänen omaa tähdistöänsä, se olisi saattanut olla minullakin, jos minä olisin totellut kuningas vainajata. Rakas Anton'ini, sanoi hän minulle kerran herttua-hallitsiana ollessansa! rakas Antonini!
Asia siis pysyi semmoisenaan, kunnes uusi lukkari otti kirkon haltuunsa, ja koska hän oli Jumalaa pelkääväinen mies, joka oikealla ajalla luki rukouksensa ja soitti kelloansa, niin tuo paha henki pian katosi eikä kello enää totellut muita kuin sitä, jolla yksin oli oikeus sitä soittaa.
Vieras upseeri koetti kaikkia niitä hyväilysanoja ja uhkauksia, joita hänen Bogatirinsa ennen tavallisesti oli totellut. Se ei auttanut, ja hän ymmärsi itsekin, että vast'ikään säikähtynyt hevonen oli uudestaan pillastunut. Tyttö näytti olevan hukassa, eikä nyt ollut muuta neuvoa kuin kiirehtiä jalan Bogatirin jälkeen kenties tavatakseen tytön jossakin maahan suistuneena ja pää murskautuneena.
Ministrelin huolestunut silmä katseli kuitenki yhä vain Edithiä, eikä hän totellut kuninkaan uudistettuja käskyjä, ennen kuin hän näki punan palaavan takaisin lady Edithin poskille.
"En mä tuostana totellut, ko'in kuitenkin eleä, olla aina alla armon sekä nöyrä neuvottava; hyppäsin jänön jaloilla, kävin kärpän kämmenillä, panin turkan myöhän maata, nousin vaivaisen varahin. Saanut en, kurja, kunniata, leino, lempeä tavannut, vaikka vuoret vierettäisin, kalliot kaha panisin.
Tuura rahille pöydän toiselle puolen. TUURA: Se olisi asia sellainen, että kun sinä et totellut sitä arpakapulaa... TUURA: Et. Mutta näetkös, se oli nyt sittenkin yhteinen asia... LALLI: Häh? Enkö minä ole oma mieheni? Enkö istu oman orren alla? TUURA: Istut, istut. Mutta kyllähän se kylän ja kihlakunnan käräjissä niin päätettiin. LALLI: Käräjöikööt! TUURA: Tietysti, tietysti.
Päivän Sana
Muut Etsivät