Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
"Mutta, Harry, tämä ei ole aivan selvänä minulle. Miksi raamatussa seisoo, että vaimon aina tulee totella? Perhe-asioissa tietää vaimo enin, hän voipi siis arvostella kutakin perhettä koskevaa asiaa paremmin, kuin mies." "Tämä määräys on, minusta nähden, yksi noista laajoista määräyksistä, jotka ovat selvän järjen avulla tulkittavat.
Velvollisuudet johtuvat yleensä keskinäisistä olosuhteista. Sinulla on isä: velvollisuus on huolehtia hänestä, totella kaikessa, kärsiä häneltä nuhdetta ja kuritusta. Entä jos hän on paha? Missä on määrätty, että luonnon olisi tullut tehdä sinulle hyvä isä eikä vain isä?
Rovasti ei vuorostaan vastannut siihen kysymykseen, vaan ilmaisi ajatustensa suunnan, virkkamalla kuin puoleksi itsekseen: Täytyy totella Jumalaa enemmän kuin ihmisiä. Kun näistä asioista oli jo niin usein ja niin paljon puhuttu eivätkä ne olleet mitään iloisia asioita, jäi keskustelu siihen. Ruustinna meni askareilleen, ja rovasti vaipui lehtiinsä.
Hän ei saa tuntea, ei ajatella, yksinomaan totella. Majurinrouva lausui pää pystyssä ja ylpeänä: Olen urhoollisen miehen tytär ja sankarin vaimo, mutta kummaltakin olen kuullut, että soturi tarvitsee kahta valtaa kasvaaksensa todelliseksi sankariksi. Toinen on Jumala ja toinen on isänmaa.
Kas niin, puhui Yrjö, sinä isomies siellä, sinä olet viisas mies, pysy nyt vaan paikallasi, niin sinun käy hyvin. Ota nyt vyöhihnasi ja sido pikkumiehen kädet toisiinsa, kovasti, muista se! Mies epäili; mutta Yrjön pyssy oli yhä ojennettuna, täytyihän sitä totella, olletikin kun Yrjö taaskin uhkasi.
Sellaiset ystävyysliitot katkeavat tavallisesti äkkiä, rakkauden väliin tullessa; sillä sitten ei enää totella ystävän älykästä neuvoa. Ystävä katsoo aina ihailtavasta joukosta juuri sen, joka tuskin voi riistää häneltä entistä etuisuuttansa, ja tämä tulee sitten lemmikiksensä, samalla kun tuo nuori ystävä ei taida suvaita häntä.
Vai eikö mielestäsi jumalallinen ole sitä luontoa, että sen tulee käskeä ja johtaa, mutta kuolonalaisen taas totella ja palvella?" "Niin kait minun mielestäni." "Kummanko kaltainen siis sielu on?" "Selväähän, Sokrates, on, että sielu on jumalallisen, mutta ruumis kuolonalaisen kaltainen."
Kun kello oli jo yli 10, huomasi everstiluutnantti mahdottomaksi tänä iltana totella käskyä, ja lähti sentähden levolle, hetken aikaa vaivattuansa päätään arveluilla sen asian laadusta, joka oli kysymyksessä. Vaikka hänen ajatuksensa olivat täten kääntyneet toiseen suuntaan, kummitteli kuitenkin vielä unissakin tukkukauppiaan poika hänen mielikuvituksessaan.
Ja sentähden on parasta, ettei Johanna astele samoja jälkiä. Ei siitä mitään hyvää kuitenkaan lähde. Mitenkä minä sen osaan hänelle selittääkään? Selittämisiä se nyt vielä kaipaa! Kun kerran jyrkästi kiellän ... saa se riittää hänelle! Ei siinä auta muu kuin totella. Käy niin sääliksi lapsi parkaa. Mitähän pahaa siinä olisi, vaikka nyt joskus kävisikin Anttilassa? Ne ovat sentään kunnon ihmisiä.
"Minun täytynee sinua totella, Hakim", sanoi kuningas; "mutta usko pois, rintani tuntuu niin vapaaksi siitä riuduttavasta poltosta, joka niin kauan on sitä korventanut, että olen valmis milloin hyvänsä asettamaan sitä urhean miehen keihään eteen. Mutta kuulkaa! Mitä merkitsevät nuo huudot ja tuo etäinen soitto leirissä? Mene, Tuomas de Vaux, kuulustelemaan mitä se mahtanee olla".
Päivän Sana
Muut Etsivät