Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Lauri ja Anna, hänen vaimonsa, olivat riihtä puimassa. Riihtä omaa ei heillä toki ollut; semmoisen olivat he saaneet lainata Mattilan isännältä, joka omisti maan, millä Lauri torpparina asui. He olivat ani-aikuisesta aamulla olleet kovassa työssä, kun eineen aikana moniaat työläiset kokoontuivat riihen ovelle kummia kertomaan.
"Niin, älä sinäkään aina korvissani soita tuota köyhyyttä; hyvin sen, hyvä ihminen, sanomattasikin tiedän. Jos onni on, niin paljonkin saadaan, vaan paapatuksella ja ruikutuksella ei saada mitään", sanoi maisteri. Rouva painoi päänsä alaspäin ja söi kiivaasti. Maisteri söi sen hitaammasti ja viimein lakkasi tykkänään. "Maalla torpparina olla on paljon parempi, kuin lukumiehenä Helsingissä.
Kototalomme myytiin vasaramarkkinoilla, ja kuin suden pennut, jotka pesästään lähtevät, jouduimme mekin maailman hartioille. Se mies, joka saaliin saapi ja rauhassa sen syöpi, niinhän se on susien sekä ihmisten kesken. Aaro on lampuotina toisessa pitäjässä, Yrjö on torpparina Virvamäen kartanon alueella ja Taneli on renkinä vielä. Renginvirka se minunkin edessäni oli, mikäs muu?
Mutta jos sinulla on halu käsitöihin, niin syytön olen siihen silloin minä, jos sinä heikkonet satulamaakarina. Minkä verran olet ennen sitä työtä tehnyt?" Taavetti mietiskeli vähän ja sitten virkkoi: "Olen tehnyt sitä työtä kahdeksanvuotisesta pojasta talvisin, vaan kesillä olen enimmäkseen maantyötä tehnyt ja minä olenkin kymmenen vuoden vanhasta ollut torpparina isäni kuoltua."
Mutta torppareilta oli esivalta viinanpolton kieltänyt, niin ettei rikastua voineet muut kuin talolliset, jotka viinaa rengeilleen ja alustalaisilleen kauppasivat. Kuinka olisi siis Heikki torpparina sen suuren kyläaatteensa toteuttanut? Ei ollut hän turhaan perinyt suurta pään takaraivoa, vaan muisti hyvin veneh'ojalaisten pitkän historian.
Kuitenkaan ei ukko saanut sitä kauan nähdä, sillä hänen vapautensa päivä koitti, jota hän oli halulla halainnut. Hänkin kuoli. Kaiken elämänsä ajan oli hän liikahtamatta asunut samassa torpassa Helmikankaan maalla ja nähnyt Helmikankaan talossa monta mullistusta, joka ei suuresti häntä liikuttanut. Hän pysyi torpparina vaan, ollen oikia kunnian torppari.
"Oletko kymmenenvuotisesta torpparina ollut? Sepä on hauskaa, se on oivallista tuo!" "Kyllä kait mestari myöntyy ottamaan tämän nuoren miehen, niin minä alan lähteä kotiin päin?" arveli kauppias. "Kyllä, kyllä, jääköön poika tänne!" "Hyvästi sitten!" "Hyvästi, hyvästi!" "Kas niin! Mikäs nimes onkaan? Nyt sinä olet meidän miehiä." "Taavetti minun nimeni on." "Vai Taavetti!
"Niin, mutta minä en, äiti, aiokaan ikääni torpparina olla. "Kyllä minä sen huomaan ja olenhan sen jo sanonutkin joskus, että jolla on viisi virkaa, sillä on kuusi nälkää. Suustasihan se jo kukkuu, että sinusta tulee vielä seurakunnan vaivainen. Ja mikäs siinä muu auttaa, kun sinä työhön pystyvänä aikana rupeat kustantamaan semmoisia laitoksia, jotka eivät tuota tään taivaallista!
Päivän Sana
Muut Etsivät