Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Ja hän suoriutuu paremmin kuin 'mahtisanan' keksijä, ainakin toistaiseksi. Tai missäpä Pakkala ei antaisi kuvia aikuistenkin lapsenomaisuudesta. Hänellä on pettämätön kyky 'narrata lapsia', s. o. meitä täysikäisiä, jotka uskomme hurskaasti hänen juttelevan vain Teliinin Villestä, Tiuran Santerista, Ullasta, Hannasta, vaikka hän juttelee myhäillen meistä jokaisesta, täysikäisistäkin.
Mitä ovat kaikellaiset ihmelääkkeet, taikakalut, haaveelliset aatteet muuta kuin 'piispantikkuja', aluksi ristittömiä, sitten, kun keksijä saa kilpailijoita, yhdellä, kahdella, kolmella ristillä varustettuja. Tiuran Santeri taistelee ylivallastaan yhtä suuripiirteisesti kuin siitä konsanaan taistellaan kaupan ja hengen aloilla maailmassa.
Pian levisi kertomus tästä ihmetapauksesta, että Starkin Aukusti oli oppinut lukemaan aivan yhtäkkiä. Eikä kulunut pitkää aikaa siihen kuin Aukusti sivuutti monet entisistä härnöittelijöistään, saapui aapisen viimeiselle lehdelle kukon pyrstön alle ja opetteli siinä olevaa »latinalaista» runoa ihan omin nokkinsa lukupuikkoineen. Ja Tiuran Santerilta tuli yksi ja toinen tilaamaan lukupuikon.
Hän meni Tiuran Santerin luo, ei huoneeseen asti, vaan pisti vain päänsä oven raosta ja viittoi Santeria tulemaan. Santeri etehiseen tultuaan katsoi silmät renkaina ja veti sieramiinsa ilmaa pakahtuakseen, kun hän tunsi paistetun rasvan ja nisun makean hajun, ettei makeampaa ikinä parhaan herrastalon kyökissä.
Yhtä kuuluisa kuin Tiuran Santeri hyvästä lukutaidostaan oli Starkin Aukusti oppimattomuudestaan. Hän oli vanhin poika joukossa eikä tuntenut vielä kaikkia kirjaimiakaan. Häntä sanottiin Ruunankummiksi. Se oli häijy, ruma haukkumanimi. Ja sen pahempi, sitä kykeni käyttämään mikä naatti hyvänsä. Sillä niin vankka kuin Aukusti olikin, hänellä oli muuan arka kohta, Akilleen kantapää.
Mutta hitaisuudessaan hän ei ehtinyt selityksen alkuunkaan, kun Tiuran Santeri huudahti: »Puikon kauneus ei merkitse mitään, vaan se, oppiiko sillä. Siinä se on konsti!» Pojat ällistyivät. He katselivat vuoroin toisiaan, vuoroin Santeria, joka nyt seisoi varman voittajan näköisenä. Santeri jatkoi: »Starkin Aukusti jo lukee katkismusta ja Roopin poikaa, jonka Aukustin isä on ostanut hänelle.»
Mutta Santerille ilmestyi kilpailija. Muuan toisesta kaupungista muuttaneen työmiehen poika alkoi myöskin tehdä lukupuikkoja. Hän kävi niitä kaupalla ja myi 5:llä pennillä. Ne olivat sitten kauniita ja hienotekoisia. Tiuran Santerin parhaimmatkin lukupuikot olivat niiden rinnalla rumia seipäitä. Ja tekijä oli itse hyvä lukija.
Tiuran Santeri, köyhän, sokean lesken poika, oli paras lukija kaikista laitakaupungin pojista, ja jotkut kehuivat, ettei herraspojissakaan ollut niin hyvää lukijaa. Hänellä oli pitkäkatkismus päässä kannesta kanteen ja hän luki sisältä mitä kirjaa hyvänsä, jota vastoin muut hänen ikäisensä pojat vielä tavailivat aapistaan. Häntä sanottiin piispaksi. Se oli kunnianimi.
Päivän Sana
Muut Etsivät