Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Kukaties Jumalalla on joku vähäinen rakkauden työ minuakin varten, joku erityinen palvelus myöskin minua varten, että minua tarvitaan tässä mailmassa, niin kauan kuin minä olen täällä. Sillä tänään tuli Justus Jonas, jonka pieni poika on kuollut ruttoon, minun luokseni ja sanoi: "Thekla, tee hyvin ja käy vaimoni luona. Hän sanoo, että sinä osaat lohduttaa häntä, sillä sinä ymmärrät surun."
Ja kun Thekla menee naimisiin, ja täti ja setä Cotta ovat jääneet yksin, he ehkä tarvitsevat minua, ja serkku Eva saa vanhentua Elsan lasten ja kaikkien lastenlasten joukossa, auttaen itsekutakin vähän ja kaivattu hiukan, kun Jumala körjaa minut pois. Mutta etupäässä minä tahtoisin olla täti Cottan luona nyt, kun Fritz on tuossa kauheassa vankeudessa.
Vieläpä toinenkin poika, joka ei elänyt kuin muutamia viikkoja; ja sitten nykyinen sylilapsi, Thekla, joka on kaikkien meidän kukkanamme ja lemmikkinämme. Tässä on melkein kaikki, jotka minä tunnen hyvin; lisäksi sentään Martin Luther, vuorimiehen poika, jolle täti Ursula Cotta on ollut niin hyvä. Hän on kallis meille kaikille, niinkuin hän olisi omaa perhettämme.
Minua hämmennytti hiukan yhteen aikaan, kuinka se oli mahdollista, että semmoiset hyvät miehet voivat riitaantua, siksi kuin Thekla muistutti minua, että perkele käy ympäri, syyttäin Jumalaa meidän edessämme ja meitä toinen toisemme edessä.
Minä näin, että hän oli itkenyt, mutta hänen kasvonsa olivat tyvenet, kuin ennenkin, sillä eroituksella vaan, että niissä oli vähän enemmän päivänpaiatetta. Tuosta, ikäänkuin hän olisi pelännyt, että hän omassa onnessansa oli unhottanut muut, tarttui hän käteeni ja lausui: "Kallis Thekla, Jumala johdattaa meitä jokaista kaikkien mustien päivien lävitse aamuun.
"Minusta siinä ei ole mitään estettä", lausui Chriemhild; "mutta se näyttää tuskin naimiselta, kun muuttaa vaan kadun poikki. Hänen talonsa on juuri vastapäätä meitä." "Mutta se on paljoa komeampi, kuin meidän talomme", sanoi Thekla. "Minä pidän herra Reichenbachista; ei kukaan ole koskaan huolinut niin paljon piirrustuksistani, kuin hän.
Ja Thekla kiipesi ylös syliini ja suuteli minua, sillä aikaa kuin Nix seisoi takajaloillansa ja haukkui, silmin-nähtävästi ajatellen, että tämä oli suuri tilaisuus. Niin että ainakin kaksi perheestämme on antanut suostumuksensa. Mutta ei kukaan heistä kaikista tiedä vielä, mitä herra Reichenbach sanoi minulle, kun seisoimme hetken aikaa akkunan luona, ennenkuin hän lähti tänä iltana.
Tänä aamuna, kun paraikaa laitin isäni mieliruokaa, kuulin herra Reichenbachin äänen ovesta. Hän meni arkihuoneesen ja kohta sen jälkeen Chriemhild, Atlantis ja Thekla hyökkäsivät sisään kyökkiin. "Herra Reichenbach tahtoo puhutella vanhempia", sanoi Chriemhild, "ja me käskettiin pois." Minä olin hetken vähän levotonna.
Yrttitarhan päässä on kaksi omenapuuta ja perunapuu, jotka juuri, ennenkuin me saavuimme tänne, olivat varistaneet kukkansa maahan punaiseksi ja valkoiseksi peitteeksi. Näitten siimekseen minä vien ompelukehäni, kun askareet ovat toimitetut; ja välisti pikku Thekla tulee ja juttelee kanssani, välisti Eva lukee ja laulaa minulle.
Haa! teenpä pienen katselman herra Fokaksessa ja näytän missä tauti istuu. SELMA. Paljasta juonta häneltä tuon veitikan lääkärimme avulla yksinkertasta isäämme kohtaan, tiedän minä. Mutta juoni vasten juonta, ja huomenna kuulevat nämät kuuset menon. THEKLA.
Päivän Sana
Muut Etsivät