Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Peggotty vaan nauroi enemmän ja piti esiliinaansa tiheästi kasvojensa yli, kun äitini koetti vetää sitä pois, ja istui niinkuin hänen päänsä olisi ollut säkissä. "Mitä sinä teet, sinä houkkio?" kysyi äitini nauraen. "Hiiteen koko mies!" huudahti Peggotty. "Hän tahtoo naida minut". "Se olisi sangen hyvä kauppa sinulle; eikö olisi?" lausui äitini.
"Katso nyt", sanoi Jaampa Mellet'ille, "ensin teet suuremman eli pienemmän lenkin, sen mukaan miten kaukana esine on, johon tähtäät. Sitten otat lenkin oikeaan käteesi ja teet niin monta lenkkiä, kuin tarvitset saavuttaaksesi esineen. Kuinka pitkä on matka tuonne pensaasen?" "En tiedä." "Niin, mutta se sinun tulee tietää, muuten et tapaa." "Yhdeksän kyynärää." "Ei, kymmenen kyynärää sinne on.
"Tuon kurjan raukan tila on sentään hyvä, parempi kuin monen kipeän kuninkaan lapsen, jolle palkatut hoitajattaret tekevät ja antavat kaikkea, mitä se vaan tarvitsee, mutta kumminkaan eivät saata antaa erästä seikkaa, koska heillä sitä ei ole, minä tarkoitan hellää, ystävällistä, aina väsymätöntä kärsivällisyyttä, jolla sinä teet ihmeitä tämän lapsen hengen suhteen ja nyt olet juuri tekemäisilläsi samaa sen ruumiin suhteen.
Kaikki sanansa hän vahvistaa sinun kauttasi, ja kaikki, mitä sinä teet, ja kaikki, mitä sinä sanot, on hänestä kuin uskonkappale. Alinomaa hän sanoo: Lentsistä ei tule muuta kuin hyvää, vaikka päältä nähden näyttäisikin toiselta, niinkuin työntekosi eilen.
Ei tää tyttö saa mennä minun huoneeseni ja kaikki minun mieheni ovat mokomia jumalattomia junkkareita. Haa, tässähän sinä seisot vieressäni, kunnon Heikki Seppä! Mitäs sinä täällä teet?"
Päivät vierivät, kesä kului ja syksy oli käsissä. Valkaman perheonni oli pyhä. Arnold oli melkein yksinomaan kotona, vain hätätilassa virkamatkalleenkaan lähti. Hän oli tahallaan hävittänyt suurimman osan entisistä huonekaluistaan ja hankkinut uudet. Kun nyt talvi läheni, antoi hän ajorekensäkin pois ja osti uuden. Miksi niin teet?
Murdstone vastaukseksi, "vaikuta vähintäkään minuun. Sinä hengästyt." "Olkaamme, minä pyydän, ystävät", sanoi äitini; "minun on mahdoton kestää kylmäkiskoisuutta ja lemmettömyyttä. Minä olen hyvin murheissani. Minulla on niin paljon vikoja, ja sinä, Edvard, joka olet niin horjumaton, teet varsin hyvin siinä, että koetat oikaista minua. Jane, minä myönnyn kaikkiin.
Kuvasta saattoi jo pian huomata, että ihminen siinä oli tekeillä. Sattui siitä isä menemään sivutse, liekö ollut menossa pellolle, vai minne. »Mitä sinä siinä teet?» kysyi hän. »Minä teen itselleni pienen veikon!» vastasi vakavana poika. »No, kuinka voit sinä sen tehdä?» kysyi hymyillen isä.
Mutta kun hän jälleen näki Emilien vartioituna kuin rangaistusvanki, valtasi hänet harmi ja yksi ainoa ajatus näytti täyttävän hänen mielensä: hän tahtoo tavata hänet jälleen, puhua hänen kanssaan, kenties toistaa ne sanat, jotka hän kerran on sanonut hänelle: »Sinullahan on minut, mitä siis teet noilla muilla.» Hän yrittää kerta toisensa perästä rynnätä sitä muuria vastaan, joka ympäröi Emilien vankilaa, mutta hän ei onnistu siinä.
»Minä aion lähteä taisteluun.» »Mutta silloinhan teet vastoin isäsi tahtoa ja se on synti.» »Eikö sitte ole synti jättää äitini auttamatta häntä hädässään?» »
Päivän Sana
Muut Etsivät