Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Jo irtausikin se, ovi aukeni narahtain, ja selvään kuultiin, että useampia miehiä luiskahti talliin. Mutta samassa tuokiossa törmäsivät vahdit tallin ovelle, isäntä edellä. "Ahas, junkkarit! Satuittepa", sanoi isäntä, tormaten talliin ja pimeän päässä tarttuen kauluksiin kiinni ensimäistä miestä, joka hänen käsiinsä sattui; toiset olivat aseilla varustettuina jääneet ovea vartioimaan.
Minä menin vanhaan ravintolaan ja lähdin alas katsomaan merta, hoiperrellen pitkin katua, joka oli peitetty hiekalla, meri-ruoholla ja lentävillä vaahdon hahtuvilla, peläten putoavia liuska-kiviä ja tiiliä, ja tarttuen kiinni ihmisiin, joita kohtasin vihaisissa kadun-kulmissa.
Olen kyllä sanoi Wappu ja olen kärsivä siitä samoin kuin sinäkin, On sanottu verta verestä kähisi hän, tarttuen Bincenz'in kaulukseen ja veti häntä mukaansa. Wappu päästä minua mitä tahdot? Herra Jumala, onko tämä minun palkintoni? Armoa, Wappu, sinä kuristat minut mihinkä vedät minua?
Nuo surut lailla nokkosten Ne polttaa, hiljaa pidellen; Vaan rohkeasti tarttuen Ei pistä ne niin kirvelien. Pain. 15/2 1881. LEIV
»Voi Jumala», huudahti nuorukainen tarttuen hänen molempiin käsiinsä, »kuinka vaikea minun on sinusta erota!» »Ja minun vielä vaikeampi», sai tyttö vaivoin sanotuksi. »Voinko minä ikänä saada sinua mielestäni, sinua ja tätä iltaa?» Tytön silmät värähtivät, hän painoi kiireisesti päänsä alas.
Ovessa tuli Nefnef häntä vastaan ja pidätti häntä. "Mamseli Amalia", sanoi hän innolla, tarttuen hänen käteensä, "mitä tahdotte ruhtinaalta?
Kukaan maailmassa ei riistä minulta lastani, huusi rikollinen, toisella kädellään tarttuen tyttäreensä ja toisella uhaten konttoristia.
»On...» vastasi tytär tuskin kuuluvasti, painaen päänsä vieläkin alemmaksi. Keskitalon silmät mustenivat, hänet valtasi kamala viha. Hänen toinen kätensä puristui nyrkkiin. »Isä kulta, isä kulta, älä Jumalan tähden!» rukoili emäntä tarttuen hänen käsivarteensa. »Mitäs olet tehnyt, kelvoton?» Keskitalo oli niin kuohuksissaan, että hänen täytyi pysähtyä henkeä vetämään.
»Ja jos minä tahtoisin», sanoi nuorukainen tarttuen kiivaasti hänen toiseen käteensä, »uskaltaisinko minä tahtoa?» Veri pakeni tytön kasvoilta eikä hän saanut sanaakaan sanotuksi. »Uskaltaisinko minä?» kysyi nuorukainen uudelleen. »Eikö jokaisen täydy itse tietää, minkä verran hän uskaltaa?» sai hän vihdoin vaivoin vastatuksi.
"Totta kyllä on, että minä tuolla alhaalla ollessani sain jonkunmoisen pahoinwoinnin puuskan, mutta nyt se on ohitse. Minä olen nyt niin iloinen ja rakastan sydämeni pohjasta kaikkia ihmisiä, erittäinkin sinua, ystäwäni. Sinä minua ymmärrät ja sinuun woin rajattomasti luottaa", puheli Antti, tarttuen toistamiseen syliksi ystäwäänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät