Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Eikö ole hyvin kirjoitettu?" "En tahtoisi loukata kumpaakaan", sanoi S:t Claire hymyillen, "mutta ehkäpä lienee paras, Tuomo, että annat minun kirjoittaa tämän kirjeen." Sen hän myöskin teki, ja ennen iltaa se jo oli postissa. Eräänä päivänä toi S:t Claire serkulleen, Evan tädille, nokimustan, noin 8-vuotiaan tytön kasvatettavaksi.
Se oli serenaadi, mutta en minä sitä itseeni ottanut; minä tiesin, että nämät verrattomat laulajat olivat monena iltana laulaneet tädille, ja kyllä he sen tänäkin iltana olisivat tehneet, jos ei minua olisi Helsingissä ollutkaan. Mutta ei tämä minusta laulun arvoa vähentänyt, päin vastoin, koroitti se sitä. Väinön ääni kuului niin kirkkaasti, ja minä ajattelin Eeliä.
Mutta emmekö mene saliin, se on aina niin hauskaa nähdä nuorta iloista väkeä. Niin, menemme. Saanko tarjota käsivarteni tädille. PAROONITAR. Kiitos, kultaseni! Niin, vanhaksihan tässä tulee, vanhaksihan tässä tulee. Kuka luulisi että minäkin Ah, pyydän anteeksi, pyydän nöyrimmästi anteeksi! KAMARINEUVOKSETAR. Ei mitään. Jälestäpäin, jälestäpäin
Kun minä olin saatanan vallassa ja olin rikkonut Jumalan käskyä vastaan, silloin olivat jalkani kuumat kuin uuni, mutta tämä on helppoa kantaa, kun on rauha Jumalan kanssa, sanoi hän Hanna tädille, joka oli heillä huutokauppapäivänä, sillä välin kuin hän vähän surumielisin katsein seurasi lehmää ja hevosta, joita kuljetettiin pois.
Toivoin, että Kristiina tädin kuoltua jälleen olisin tullut lähemmä tätiäni, mutta se toivo petti. Suhde pysyi sellaisena, miksi se kerran oli muuttunut. Tulin vain tädille entistä tarpeellisemmaksi, kun hänellä ei enää ollut muuta seuraa. Vähän toista vuotta on täten kulunut. Ulkonaisesti on kaikki entisellään. Entä sisäisesti?
«On, ja on viiden lapsen mummo, eläen kaikkein rakastamana ja kunnioittamana Akselholmassa! Häntä vasta ympäröi miellyttävä perhe ja hänen vanhuutensa on mitä onnellisin!» «Sepä hauskaa kuulla! Mutta hän ansaitseekin kaikkien rakkautta ja kunnioitusta. Onko hänen Kaarinansa myöskin naimisissa?» «Oi ei, Kaarina on kuollut! Ja se on ollut Evelina tädille suuri suru.
Kirjoita minulle pitkä kirje, kirjoita kaikki, mitä ajattelet ja tunnet. Joka kirjain kädestäsi, joka sana huuliltasi on minulle kultaa kalliimpi. »Sano terveisiä Tädille ja Sedälle! Tuhat tuhatta tulista suudelmaa sinun iäti uskolliselta Antiltasi.» »P.S. En hennoisi vielä lopettaa, mutta minun täytyy viedä vielä tämä kirje junalle tänä yönä.
Olemmekin lukeneet nyt tavattoman kauan, mutta luku-aikamme läheneekin jo loppuansa suurin askelin. No, Sakki, kaiketi sinäkin olet iloinen, kun pääset ulos? Olen kyllä, täällä on niin paljo katseltavaa, josta on hauska kertoa tädille ja kirjoittaa kotia. Mutta kyllä lukeminen sentään on hauskinta. Niin, tuo Sakki on aina ollut tuollainen.
Kyllä tulikin ihan toinen elämä hoviin, kun nämä vieraat saapuivat. Kaikki paikat täyttyivät heidän nauruillaan ja huudahduksillaan. Punakasvoinen setä, kun vaan jotain merkillisempää näki tahi tuli ajatelleeksi, alkoi heti huutaa lihavalle tädille, vaikka tämä ei ollut lähimaillakaan: Aurore, hoi! Aurore! Onko moista nähty! Tulehan tänne, Aurore!
Hienoja kohteliaisuuksia sinulle, Naimi, sanoi kuitenkin professori. Ei ollenkaan minulle, setä hyvä, vaan yhtä paljon kenelle muulle tahansa, Anetelle ja tädille... Ei toki tädille! nauroi tämä. Niin, mutta hän puhui kaikille naisille yhteisesti, vaikka sitten kohdistikin maljan minulle, kun olin ollut Robertin, primuksen, seppeleensitoja.
Päivän Sana
Muut Etsivät