Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025


Jos taas kääntyi maalle päin katsomaan, niin oikein sydänalaa hiipasi se mahtava linnoituksen komento, kun kukkulalta kukkulalle ja saaresta saareen jatkuivat patteriketjut, milloin vihreitä rintojansa levitellen, milloin paljastaen sisäpuoliset linnotustantereet hautoineen ja pengerryksineen, tykkirivien välkähdellessä ylimpänä, nousevan päivän säteissä.

Kauppapuoti oli pienestä pitäen aina erikoisesti miellyttänyt Jaanaa. Sen värjätyistä kangaspakoista, vanhoista rahkeista ja kimaltelevista rihkamista uhosi hänen sieraimiinsa omituinen, sydänalaa vihlaiseva tuoksu, joka sai hänen verensä oudon ja haikean ikävöimisen tulesta intohimoisesti hiiltymään.

VIRVELI. Muija-vainajani otti usein naukun, kun närästi taikka hiukasi sydänalaa. Hyvää päivää, Virveli! Terveeks'! VIRVELI. Terveeks', terveeks', eikä sairaaks'! Mitäs hyvää jahtivoudille? JAHTIVOUTI. Eipä erittäin. Tiedättekö jos pefallningsmanni on jo tullut kylään? KAISA. Tuli se äsken. On kai tuolla häätalossa. JAHTIVOUTI. Odottakaas sitten niin kauvan, minä menen hakemaan.

Tuossa oli lehto, jossa olin liikkunut joskus, tuossa paasi, jossa olin istunut kerran kannel polvillani. Joskus hyvin kauan sitten. Parempina, nuorempina päivinäni. Aikoina, jolloin olivat olleet päivänlaskut laupiaammat, koriammat huomenkoitot. Mutta mikä oli tämä rikos, joka ahdisti sydänalaa? Olinko minä senkin tehnyt? Enhän minä ollut vanha Väinämöinen!

Päivän Sana

sypressimetsiä

Muut Etsivät