Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
JAAKKOLA. Hyvä... Tule mukanani, Kallen-Leena. KALLEN-LEENA. Enhän minä täällä mikään vieras ole. JAAKKOLA. Kyllä sinä kaikkialla luulet olevasi kotona. Mutta ei sinun silti auta kinata vastaan. Ellet tottele, vien sinut väkisin huoneesta. KALLEN-LEENA. Olenko minä varastanut, olenko minä murhannut? Vastatkaa siihen kysymykseen, Jaakkola! JAAKKOLA. Suus kiinni, Leena!
JAGO. No niin; pidä suus nyt! Mitenkä ma hänet murhaan, Jago? JAGO. Huomasitteko, kuinka hän nauroi pahalla työllään? OTHELLO. Oi, Jago! JAGO. Ja näittekö nenäliinan? OTHELLO. Oliko se minun? JAGO. Oli, niin totta kuin tuo käsi on mun! Ja te näitte, minkä verran arvoa hän panee tuohon hupsuun naiseen, teidän vaimoonne! Tämä sen hänelle antoi, ja hän antaa sen jalkavaimolleen.
»Olkoon sitten, jos niin tahdotte. Mutta totta puhuen, yhden markan se maksaa, jos se korjataan.» »Viisi kopekkaakin on liikaa tällaisena aikana», muistutti emäntä takan äärestä. »Hääh?» kuului sängystä, missä Ella nyt istui, jalat roikkumassa alas, »mitä se ämmä? Pidä sinä suus kiinni, märkä rynsy!» Sitten kellosepälle: »Joo no, kyllähän se taito maksaa.
»Sitä näkee kaikkea ... mutta pidä nyt suus kiinni...» »Niin sitä näkyy näkevän. Niitä näkyy näkevän sellaisiakin, jotka juovat ja repalehtavat niillä rahoilla, jotka kiskotaan nälkään kuolevalta kansalta. Eikös sekin ole vähän naurettavaa?» »Mitä ... mitä sillä tarkoitat?» Hautalainen oikaisi selkäänsä: »Kysy omaltatunnoltasi!
Sanoinhan minä, että niin tulisi käymään. Täältä emme palaa ikinämme hengissä. Aja mies; luulen näkeväni tuolla edessäpäin jotakin, joka on niinkuin tupa. Sen tupa, suuri kivihän se on, jonka kupeilta tuuli on lumen ajanut. Olemme hukassa. Suus' kiinni ja aja! Tässähän on kenttä ja nuorta metsää; tuolla vilkkuu jotakin lumen sisästä.
VOUTI. Suus kiinni, sinä ryökäle, ja älä siinä lörpöttele! VIERTOLA. Miellyttääpä heitä vielä tehdä meistä pilkkaa, lurjukset! Selkään heitä! Karatkaat päin! AAPO. Siivosti, herrat, voudit ja rengit, ja muistakaat kuinka on meitä kiusattu tässä kiusan kivellä ja että jokainen meistä on pian vimman villitty poika. JUHANI. Oikein sanottu. Vimman villitty poika, vimman villitty poika!
Hän lausui isällensä, kun otti vaatteet vastaan: "Housuni olin pelannut, Ja liivini menivät kanssa; Vaan isä hyvä anteeks' antoi Suuresta armostansa. Kiitos olkoon isälle, Ett' armahti poikaistansa, Eikä ruvennut kurittamaan Omaa Olliansa". "Suus kiini, maan kappalainen!" sanoi isä puoleksi leikillä ja puoleksi todessa. "Se oli hyvä, ett'et valehdellut". "Kyllä kiusaus oli suuri.
Päivän Sana
Muut Etsivät