Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Syvä, ajatuksien täyttämä ja suruvoittoinen rauha näytti horjumattomana asuvan niiden majesteetillisessa, käskevässä katseessa. Hänen käyntinsä ja ryhtinsä ilmaisivat keveyttä ja arvokkuutta, ja hänen pukunsa vieras kuosi ja yksinkertaisuus antoivat hänen tyynelle ryhdilleen ja muhkealle muodolleen erikoisen arvokkaan leiman.
Salainen suru, hiljainen kärsimys oli tappanut hymyn, mutta ei vienoa suloutta hänen huuliltaan; hänen silmiensä huolekas ja varovainen ilme sai jokaisen aavistamaan, mitä tuskaa hän oli syntymästään asti saanut kärsiä. Hän oli sokea; mutta silmistä sitä ei nähnyt, niiden suruvoittoinen, alistuva välke oli kirkas, iloinen ja puhdas.
Paikka, mihin vainajain viimeiset jäännökset sijoitetaan, antaa useinkin selvän käsityksen siitä, millaiseksi kuolemaa missäkin ajatellaan. Suomalainen ja yleensä pohjoismainen hautausmaa on aina suruvoittoinen ja totisen alakuloinen. Synkkäoksainen kuusi, joka pienimmänkin tuulen henkäyksen siihen puhaltaessa kohahtaa raskaasti, on tavallisin koriste haudoillamme.
Kornatus käänteli ja tarkasti sitä joka puolelta. Onpa tuo kelpo nainen, sanoi hän. Mutta teille hän ei saanut olla sitä mitä ensin toivoi. Se jäi puolinaiseksi. Samoinkuin kaikki mikä minulla on ollut. Mitenkä niin? Suruvoittoinen piirre ilmaantui Martin kasvoihin. Minulla on isä, mutta puoleksi vaan, sillä hän antoi minut pois.
Orja katsoi kummastellen ja aprikoiden ympärilleen ja erään alttarin edessä, joka vieläkin on tallella temppelin pienessä huoneessa, hän äkkäsi syvään hartauteen vaipuneen olennon. »Minä näen jonkun», hän sanoi, »ja päättäen valkeasta puvusta hän on pappi.» »Oi, Isiksen palvelija!» Nydia huudahti, »vanhimman jumalattaren palvoja, kuule minua!» »Kuka kutsuu?» sanoi matala ja suruvoittoinen ääni.
Päivän Sana
Muut Etsivät