United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ovathan he aivan syöneet sinut köyhäksi ... jo nyt, kun kaikkea niin hyvin tarvittaisiin!" Hänen äitinsä taisi töin tuskin kuulla näitä sanoja. Hän oli koko ajan ihmetellen katsellut poikansa käytöstä; nyt nousi hän äkkiä ylös ja istui surullisena ja epätietoisen näköisenä jauhohinkalon reunalle.
Dorotea oli vähällä itkeä ajatellessaan tuota tapaamista. Surullisena otti hän virsikirjan käteensä, otti arkusta huivinsa, joka oli ensimäinen, minkä hän itse oli ansainnut, ja joka senvuoksi oli hänelle niin rakas.
Jumalan tähden, herra kreivi, ettehän vaan ole sairas? kysyi hän surullisena. Ei, rakas ystävä, vastasi kreivi, ei sairas, vaan hämmästynyt ja täynnä kammoa pohjattoman pahuuden yli, minkä olen serkkuni synkässä sydämmessä huomannut. Stein, epäluulosi kreivi Albinia vastaan oli oikea.
Ristin lippu kohoo korkeammalla kuin mahtavien kruunut, ja sen alla tulee kansamme vast'edes pyrkiä vapautukseen. Löfving tarkasti surullisena tuota niin ihmeellisesti muuttunutta, mutta Attila hymyili hellästi isälle ja silmäili tyynesti ympärilleen. Keitä nuo ovat? kysyi hän, haaveilevat silmät kiinnitettyinä nuoriin, jotka olivat vetäytyneet syrjään.
"Hänkin nousi ylös, katseli minua ääneti ja pudisti surullisena päätään. "'Niin, niin', sanoi hän viimein. 'Hyvin ikävää se on, mutta minä olen tehnyt, mitä olen voinut. Minä tunnen joka liikkeen teidän pelissänne. Ennen maanantaita ette voi tehdä mitään. Teidän ja minun välillä, herra Holmes, on käyty kaksintaistelua.
Ja kun esiriippu laskettiin ales, tunsi hän itsensä ikäänkuin koko maailman hylkäämäksi, kuin jos taivas olisi hänelle suljettu ja kaikki olisi ollut ohi mennyttä, ainoastaan viimeisen laulun kaunis sävel soi vielä hänen sydämmessään niin surullisena ja niin suloisena kuin Dorotean viimeinen hänelle lausuttu sana: "Hyvästi!" Mitenkä heille kävi rautatiellä.
Ovella kumminkin vielä pysähtyi ja sanoi ilkeästi: »Kävisitte nyt myllymatkalla siinä Ihalaisenkin talossa, niin vaikka hänessä kahvit keittäisi... Sillä mitäpä tällä köyhällä muuta onkaan.» Surullisena saapui hän kotiinsa, kun jo oli pimeä yö. Vaatteet olivat märät, kengät kurassa. Maija Liisa itki hänen kanssansa eikä raaskinut puhua tulitikuistakaan mitään.
Nyt koettivat he suudella toisten ruutujen läpitse, mutta aina tuo kamala huuru peitti lasin. Nyt viittasi nuorukainen surullisesti, teki vielä vaitiolomerkkinsä ja siirtyi takaperin. Tyttö laski kätensä yhteen, kallisti surullisena poskensa akkunan pieltä vasten, ja katseli hänen jälkeensä, kunnes hänen kyynelensä ja metsän varjot perin peittivät nuorukaisen.
Mutta tultuansa huipulle he eivät nähneet Kuusimäkeä missään eikä muutakaan torppaa, sillä koko seutu oli niin sakean savun verhossa, ettei ympäristöstä näkynyt mitään. Mitä meidän nyt tulee tehdä? kysyi Helka surullisena.
Epätoivoissaan päätti äiti silloin vuokrata huoneen läheisestä hotellista ja antoi hotellin omistajalle toimeksi itse viedä Paulille kaikki, mitä hän tarvitsi, niinpian kuin poika vain jotakin tahtoi. Sitten kävivät he laivalaiturilla katsomassa, kuinka laivat lähtivät ja tulivat. Surullisena pimeni ilta yli kaupungin, jossa valot syttyivät vähitellen toinen toisensa jälkeen.