Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Oleskellessaan Suomen puolella tuli Laagje usein yhteen Suomalaisien kanssa, ja seurauksena tästä oli, että sekä hän että hänen palvelijansa ymmärsivät ja puhuivat tuota lähisukuista suomenkieltä melkein yhtä hyvin kuin omaa kieltänsäkin. Usein sattui myös, että hänen luoksensa tuli Suomalaisia, jotka olivat matkalla Suomesta Norjan Lappiin.
Niinkuin muutki tämän historiamme tutkinnossa kiitetyn tiedoitsijan kirjoitukset, sisältävät nämät väitökset enemmän kun nimitys lupaa. Om några hinder för Finlands litteratur och cultur, Aura 1817 1818. Kansan sivistyksen tähden kehoitetaan kuitenki tutkimaan suomenkieltä, ja oppineitten tähden keräämään unohduksesta Suomen kansan runoja, lauluja j. n. e.
Vanha taattu ruotsinmielinen ... mennä luopumaan oikeuksistaan ilman mitään pakottavaa syytä ... ruveta oppimaan suomenkieltä vapaaehtoisesti se on valtiollinen itsemurha! Se on vanhuuden heikkoutta täysissä hengen voimissa ollessaan hän ei olisi sitä koskaan tehnyt!» Tyytymättömästi möyrien kulki kartanon karja talon suurilla takamailla. Oli puute ruuasta ja ikävä parempia laitumia.
Kansa heitä nimittää "reppuryssiksi" ja "Arkangelin miehiksi". Kun kauemmin kuulisit heidän puhelevan keskenään, oppisit pian ymmärtämään heidän kieltänsä, joka on kyllä suomenkieltä, vaikka venäjänkielen tapaiset suhaus-äänet ja venäläiset lainasanat tekevät sen korvallemme oudoksi. Heidän keskuudestaan ovat enimmät Kalevalan runot saadut. Inkeriläiset Pietarin ympärillä ovat myös Karjalaisia.
Nämät, niin arveli hän, olivat ainakin yhtä viisaat kielitieteessä kuin hänkin, ne kai ymmärsivät sekä lapin- että suomenkieltä, joita kumpaakin hän taisi yhtä hyvin. Hänkin rukoili siis omalla tavallaan, vaan koska, missä ja mitä hän rukoili, sen tietää yksin taivaan Herra. Jaampalla oli hillitsemätön ja tulinen luonto. Paha hän oikeastaan ei ollut.
Minä jäin hämmästyksissäni seisomaan ja kuuntelin, sillä ensi kertaa kuulin minä sitä kieltä säätyläishenkilöiden kesken puhuttavan. Syntyisin ruotsalaiselta seudulta olin kuullut suomenkieltä aniharvoin, enimmäkseen vain kyytipoikain olin kuullut sitä juttelevan matkustaessani Helsinkiin tai päinvastoin.
Olikos suomenkieli silloin samanlaista kuin nytkin?" "Jokseenkin samanlaista, mutta sitä ei kirjoitettu aivan samalla tavalla kuin nyt. Agrikolan täytyi itse harkita ja keksiä, miten suomenkieltä olisi kirjoitettava, sitä kun ei oltu sitä ennen kirjakielenä käytetty. Luonnollista oli, että tämä ensimmäinen yritys oli monessa suhteessa vaikea.
Hyvä!» huudetaan puheelle, joka todellakin oli hyvä. »Hyss! Hyss!» huudettiin toisaalta. Ja kostoksi muka ilmoittivat ne, jotka eivät ennen ole suomenkieltä ymmärtäneet, ett'ei puhetta tarvitse ruotsiksi kääntää, s.o. että he tällä kertaa ovat suomenkieltä ymmärtäneet. Sillä muutahan ei liene hra Kivekäs tahtonutkaan. Se oli ankara pöyristys. Ja mieli-ala on kokonaan muuttunut.
Niinpä puolen sataa vuotta Tästä taakse syntyi mies, Taimi puhkes, puuksi paisui Myrskyt torjua se ties. Moni nyt jo viikset kantaa Jok' on lasna kuullunna Miehestä, jok' kaikki antaa Kansalleen ja maallensa. Jos ken suomenkieltä sortaa, Esill' on hän aseillaan, Valmis aina valon teitä Kansallensa avaamaan.
Sitä, että meidät, joista hyvin suurin osa ei osaa suomenkieltä, pakotettaisiin sitä vanhoilla päivillä oppimaan ja käyttämään, joskin suomenkieli olisi tähän tarkoitukseen käytettävässä kunnossa tai siihen pian tulisi, sitä ei meiltä voitane kohtuudella vaatia. Syntyi äänettömyys, ja laamanni kehoitti maistamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät