Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. toukokuuta 2025
Kirjoittaja on valinnut pikakuvien muodon siksi, että hän sen kautta on luullut saavansa parhaiten esille käsityksensä suomenkielisestä kirjallisuudesta yleensä ja eritoten sitä elähyttäneistä aatevirtauksista.
Niissä löytyy ajatuksen syvyydellä ja terävyydellä tehtyjä arvosteluja Suomen kirjallisuuden tuotteista, niinkuin esm. kahden viimeisen vuosikymmenen suomenkielisestä kirjallisuudesta, Suomen historiasta, sanomalehdistä j. n. e. . Snellmanin tieteellinen toimi ja ansio ei kuulu tähän. Ks. Kallavettä 1846 2 3 n:roa; Litteraturbladia, 1847, 1848, 1849, 1855, 1856, 1857; ja Saimaa 1844 1846.
Mutta, kuten näimme jo edellä, hän v. 1813 sai toimeentulonsa turvatuksi ja silloin alkaa hänen runolähteensä pulpahdella tavan takaa. »Åbo Allmänna Tidningiin» ilmestyy, näet, jo sinä vuonna »Suomalaisten Laulu Suurelle-Ruhtinaallensa». Tämä oli tosin vain mukailu F.M. Franzénin ainoasta suomenkielisestä runosta, mutta siksi itsenäisesti Juteini uudisti ja muunti sitä, että runo on katsottava hänen omaksensa.
Historiallisten olosuhteiden luoma kieliero, sivistyksen vanhemmuuden aiheuttama kehitystasoero, verrannollisesti runsaampi verellinen ja traditionellinen pohjautuminen länsisuomalais-hämäläiseen kansapohjaan ja -laatuun yhtyneenä jonkinvertaiseen vaikka luultua paljoa vähäisempään veren vierauteen vain ovat ne rajaviivat, jotka eroittavat ruotsinkielisen sivistyneistömme nuoremmasta suomenkielisestä sivistyneistöstä ja jotka väärintajuttuina ja väärintulkittuina tunnevaikuttimina ovat tehostaneet näiden erikielisten kansalaisryhmiemme vierautumista toisistaan siinä määrin, että harhautunut ja harkitsematon yleistajunta on johtunut antamaan näille tilapäisille ja pinnallisille laatueroille jopa ratkaisevan rotueron sisällön ja merkityksen.
Hän oli itse Saarijärven Paavo, puettuna pitkään takkiin ja silloisen Suomen hallan-arkojen henkisten viljelysten ojankaivajaksi asetettuna. Hän oli itse Snellmanin kansallisuus-ajatus suomenkielisestä ja suomenmielisestä Suomesta, tulleena lihaksi ja vereksi, puoleksi pappi, puoleksi lääkäri, samalla karjalainen runoruhtinas ja piispa Agricolan myöhäis-syntyinen jälkeläinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät