United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !


Niila oli ilosta haltioissaan nähdessään isäntänsä ja ystävänsä, mutta toinen veli veteli äänettömänä luudalla lunta ja kuuraa Pekan vaatteista. "No pojat, kuinka jaksatte?" "Hyvin vain, ja olipa hyvä, kun tulit kotiin. Täällä tuli lumi niin aikaisin, että olemme kiertäneet monta karhua. Kyllä niitä on runsaasti tänä vuonna, ja suurta vahinkoa ovat tehneet sekä talollisille että suomalaisille.

Mutta muita muistellessa elkäme unohtako käkeä! Yli muiden lintujen ja muiden hengellisten eli hengetönten olentojen oli käki Suomalaisille rakas ja arvossa pidetty saman arvon vielä tänä päivänäki nautitseva.

Mutta vielä enemmän, kuin tuon ulkonaisen komeutensa vuoksi, on Helsingillä meille suomalaisille suuri merkitys sen vuoksi, että se todella on Suomen pääkaupunki ja sellaisena kaiken valtiollisen ja henkisen elämämme keskuspaikka.

Hänen sydämmensä ainakin oli täällä, sillä Suomea hän ei unohtanut. Kuinka tulisesti hän olikaan puhunut valtiopäivillä suomalaisten talonpoikien puolesta, esittänyt heidän rukouksiansa rauhan säilyttämisestä Venäjän kanssa, ja mikä mestariteos olikaan hänen memoriaalinsa Suomen luonnottomasta kauppa-asemasta, josta oli hyötyä kaikille vaan ei itse suomalaisille.

Hänen mukanaan oli hänen sukulaisensa Heikki Närkkiläinen, ja kumpikin oli päättänyt hankkia itselleen kodin Wermlannissa, jossa Kaarle-herttua oli luvannut suomalaisille suojeluksensa. Joulun aikaan he olivat lähteneet kotipaikoiltaan Savosta mennäkseen Merenkurkun kautta jään yli Ruotsin puolelle.

»Mutta se on minulle vieläkin oikea arvotus», jatkoi ruhtinas, »sillä kaikki näytti jo niin pahalta meidän miehillemme, ja minä olin jo ihan valmis peräytymään. Meidän vasen siipemme ajettiin pakoon ja voitto oli jo aivan livahtamaisillaan suomalaisille, mutta silloin petti De la Barre paeten ratsumiehineen ja vieden voiton kanssansa.» »Minkähän tähden hän lienee niin tehnytihmetteli upseeri.

Olen ajatellut, että kaikille suomalaisille kansakoululapsille olisi opetettava myöskin kanteleen soittoa." "Soitatteko kannelta?" "En minä. Entä te?" "Hiukan."

Edelliseen kokoelmaan hän pani viisi pienempää runoelmaa: »Aleksanderille I. Keisarille ja Suurelle Ruhtinaalle Suomen Kansalda», »Suomalaisille», »Turun uuden Akatemian rakennuksesta», »Runo-niekoille elli Runolaisille Suomessa. Kirjoitettu leiwättömyydessä» ja »Laulu Elämän nautinnosta». Viimeksimainittu näistä on tunnetuin sekä oli aikanaan hyvin rakastettu kansan kesken.

Hän sanoi, ettei suinkaan maksa vaivaa ruotsalaisten tehdä kiusaa suomalaisille, sillä nyt hän oli puhutellut kuningatarta, niin että he kyllä saisivat tietää hänen käyneen kuninkaissa." "Tiedätkö, mihin Hakkarainen meni täältä?" "Hänellä oli aikomus kyläillä täällä pohjoiskulman suomalaisten luona, sillä tänä talvena hänen ei tarvitse tehdä työtä.

Kahden päivän päästä voin kuitenkin pitää jumalanpalvelusta niille muutamille suomalaisille, mitä siellä löytyi, mutta sivukyliin en uskaltanut lähteä, vaikka olin aikonut, vaan riensin niin kiiruusti kuin taisin Omskiin, jossa sairastuinkin lievästi rokkoon. Nyt olin vuoteen omana ja näin miten talvi kului, voimatta käydä rekikelillä vaikeapääsyisissä siirtokunnissa Tara-joen varrella.