Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Mamman jalomielisyys on nyt herättänyt koko joukon sukulaisia. Jumala tietää paraiten mistä ne ovat tulleet, mutta ne kuuluvat kaikki tuhansien sivuhaarain ja oksain kautta tuohon jaloon Sidenkronan perheesen päärynä silmikolla." "Mutta onko se todella mitään?" "On, valitettavasti, mamma kulta!
Lily Mordaunt ei ole mitään: orpolapsi, ilman omaisuutta, ilman sukulaisia, alhaisesta säädystä lähteneen taiteilijan holhotti; hän puuttuu korkeasukuisen naisen tavallista sivistystä; hän ei ensinkään tunne sitä maailmaa, jossa te elätte. Teidän vanhemmillanne ei ole oikeutta sallia pojan, joka on niin nuori kuin te, äkillisen ja mielettömän naimisen kautta astua ulos omasta piiristänsä.
Noita mahtavia kanta-isiä ja sukulaisia, joiden kuvat seinillä komeilevat. Ja viimein häntä itseään, tuota ylpeää naista, joka on tottunut käskemään valtakunnassa ensimäisenä aatelisrouvana. Luuletteko, että hänestä on mieluista näyttää köyhää, yksinkertaista sotamiestä ihmisille ja sanoa: tässä on minun poikani! Niin, te olette kyllä oikeassa. Minä olen köyhä ja yksinkertainen.
Toteen on rikkaita sukulaisia! lausui hän kääntyen miehensä puoleen. Päästyämme ruoalta käski emäntä mennä minun kotia suoraan ja viedä terveisiä, että hän tulee siellä käymään. Toverini olivat yhä lyömässä seinärahaa. Molemmat olivat kontallaan maassa, Jaakko koetti pingottaa vaaksaansa yltämään toisesta »kuprusta» toiseen. Ottaa se! tuumaili Jaakko. Ei ota.
Ne ovat aina kutsuneet käymään, vaikka ei ole ennen tullut lähdetyksi. Ketä ne on nämä herrasväen vieraat? Ne on meidän sukulaisia... Taitavat olla kaukaisiakin? Helsingistä ne on ... ne on tulleet tänne rautatietä myöten. Vai rautatietä? Niin, totta kai nyt Matti ja Liisakin käyvät rautatietä katsomaan, kun kerran Lapinlahdelle menette?
Kyseli vaan puhemieheltä, että »voipiko puhemies valansa uhalla todistaa, että nämä ovat terveet ja etteivät ole sukulaisia toisilleen?» Kiltisti vastasi puhemies: »Ne ovat terveet kuin potelli ja riskit kuin kesäpeurat, eivätkä ole sukulaisia enempi kuin susi koiralle.» Sitte kysyttiin viimeksi meidän mieltä, jonka me lyhimmittäin selitimme.
Niin, herra prokuraattori, me olemme sukulaisia, sanoi Porthos hämmentymättä; hän ei ollut odottanutkaan mitään ihastumista prokuraattorilta. Vaimon puolelta, arvatenkin? sanoi prokuraattori ivallisesti. Porthos ei ymmärtänyt tuota pilaa, hän piti sitä vaan yksinkertaisuutena ja nauroi sille aikalailla suurten viiksiensä alta.
Hän otti nyt ukon käteen kiinni, lausuen: »Oi, kuinka paljon ristejä ja viivoja kädessänne on! Kah! Tässäpä näen, että teillä on likeisiä sukulaisia tässä pitäjässä hm, mutta mitä tuommoisia juttelen, itse asianne parhaiten tiedätte.» »Mitä, oletteko tietäjä?» kysyi ukko. »Hm, vähän yhtä ja vähän toista tiedän enemmän kuin muut.
Mistä, kuinka, miksi, minne? sanoi hän iloisesti. No, muuten vaan, minulla on täällä sukulaisia. Sinä olet menossa kävelemään? Ei, ei, tule ylös vaan Henrik! Sepä odottamatonta! Kyllä tulit kreivin aikaan. Minä juuri mietiskelin kenen saisin käsiini. Hän veti Henrikiä vastustamattomasti ylös, soitti, ilmaisi yhä hämmästystään, ja kädellään työnsi Henrikiä takaa, kun tämä siekaili ovessa.
Minusta tuntui, että hän nyt koetti pyyhkästä jäniksenkäpälällä äskeiset sanansa, ja niinpähän olikin, koska hän jatkoi väkinäisellä levollisuudella: Niin, kuten sanoin, meillä on aikomus tässä syyspuoleen pitää vihkiäiset, varsinaisia häitähän niitä meillä tietysti ei tulekaan, ei ole paljo sukulaisia eikä muita. Ja taas keskustelimme vanhoina toveruksina tavallisista asioista.
Päivän Sana
Muut Etsivät