Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Mentelli kuoli surkiasti ja vei oppinsa hautaan; ei heittänyt minkäänlaisia omia kirjoituksia jäljellensä, vaikka elinaikansa tutki ja oppi. Hän ja hänen kaltaisensa ovat verrattavat hedelmättömään peltoon, josta ei ole hyötyä kellekään . Ks. Norrköpingissä 1847, s. 478 ja ss. Mentellin himo vei hänen Pariisiin, jossa olisi saanut rohvessorin viran, mutta ei huolinut.
ROUVA PENTTINEN. Herra siunaa! Onko täällä nyt kaikki reilassa? Tuohon jätti Vannykin kirjansa, korjaa pois, Riikka, vie mennessäsi. Ei elä mene vielä. Katso ensin, onko myssyni suorassa. RIIKKA. Ei ook' suorassa, vinossa on vasemmalle. ROUVA PENTTINEN. Laita, hyvä ihminen. Mutta joutuun. Kun eivät ehtisi sisään. Ketä kaikkia siellä tulee? Näitkös? RIIKKA. Ahlpommin, Ss Ssr
Ks. Kalevalan 1:stä runoa. Ks. Ks. Ks. Verhandl. d. gel. Estn. Gesch. zu Dorpat. 2:n nide, 2:n vihko. Tartolinna 1848, s. 63 ja ss.
Väärin johdetut sanat ovat haittaavammat kuin muukalaiset; usiasti ei niitä ymmärrä muut kuin niiden tekijät ja tuskinpa hekään pitemmän ajan kuluttua. Ks. Suomen kansan Sananlaskuja, s. 384. Ks. Eurénin suomalaista kielioppia, s. 41. Ks. W. Kilpisen Euklideen Alkeita, s. 6; E. J. Blomin Viivanto- ja mitanto-oppia; P. Aschanin Maamittauden Alkeita; ja aikakirjaa Suomea, 1844, s. 222 ja ss.
Hänen luontonsa oli niin vahva, suora ja voimakas. Hän luultavasti ei olisi suuresti hellinyt niin epävakaista sydäntä ja levotonta omaatuntoa kuin minun. Maaliskuun 7 p. SS. Perpetua ja Felicitas. Erfurtissa, Augustinin-luostarissa. Tänä päivänä olin ensi kerran almuja pyytämässä. Kenties raitis ilma vaikutti jotakin tähän, ja oikeastaan se ehkä vaan oli vähäinen ruumiillinen riemastus.
Ks. Jouhkahaisen 2:sta vihkoa, 1845, s. 189 191 ja ss. Ks. Georg Wilh. Friedr. Philos. d. Gesch. Vollständ. Berlin 1837, s. 39 ja ss.; eli N. Ignellin käännöstä samojen luentojen 2 painoksesta . Tukholmi 1850, s. 71 ja ss. Näin paljo tieteistä yleisesti. Mitä erittäin kirjallishistorialliseen tieteesen tulee, niin senkin ensimäisiä hentoja juuria voidaan johtaa Kreikkalaisista ja Romalaisista.
Ruotsalaiset vaikeroivat sitä paitse saksan, ranskan ja siskokielensä tanskanki vaikutusta heidän kielessänsä . Löytyy siis muuallaki kielen puhtauden harrastajoita. Rs. Kyöpenhamina; 2:n osan s. 117 143 ja myös ss. Tämän palkitun historiaa 1:n osa painettiin 1829, toinen osa 1830.
Päivän Sana
Muut Etsivät