United States or Falkland Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tällä välin soturi oli ehtinyt asunnon avonaiselle ovelle, ja koputettuansa useita kertoja knob-kirri'llänsä, seisahtui levollisena vartoomaan vastausta kolkutukseensa. Varmaankin hän oli äkännyt minun lähestymiseni, vaikk'ei ollut tietävinään läsnä-olostani, seikka, joka itsessään tiesi pahaa ystävilleni.
"Kuka edesvastauksesta puhuu!" huudahti "vanha soturi". "Tehtiinhän kaikki hänen hyväksensä, rakas Mr. Wickfield; tehtiinhän kaikki hänen edukseen ja hyödykseen, sen tiedämme. Mutta jos tuo rakas poika ei voi elää siellä, niin ei hän voi elää siellä. Ja jollei hän voi elää siellä, niin kuolee hän sinne, ennenkuin hän kumoo tohtorin tuumat.
Kun tuli kysymys esimerkiksi joistakin ristiriitaisuuksista tunteiden alalla, niin tämä urhokas soturi joutui kokonaan tolalta. Silmät suurenivat ja pyöristyivät ja hän näytti peräti säikähtyneeltä.
Vanha soturi oli aina tottunut hillitsemään tunteensa, mutta kirjettä ottaessaan vapisivat hänen kätensä, ja hän heittäytyi lukemaan sitä niin hätäisesti, että olisi luullut koko hänen talonsa kohtalon riippuvan siitä.
Jollei Corbulo olisi johtajana, niin se piankin voisi kääntyä tappioksi." "Corbulo! Niin, kautta Bacchuksen, se se on oikea sodan jumala, Mars itse omassa persoonassaan: suuri soturi, tulinen, rehellinen ja tyhmä. Minä pidän hänestä, jollen muusta syystä, niin siksi, että Nero pelkää häntä." "Corbulo ei ole tyhmä mies." "Ehkä olet oikeassa. Se on muuten yhdentekevää.
Malttaen mieltänsä käski ylhäinen soturi, vieraalla kielellään, asettaa vahdin ulkopuolellekin huoneusta eli kartanoa. "Pannaan, herra
Hyvästi nyt ja ole valpas vartija.» »Valpas vartija!» ajatteli nuori soturi, kun hänen oppaansa oli poistunut omituisen hiljaa hiipivin askelin ja kadonnut sivuovesta tapetin taakse. »Valpas vartija! Ketä täällä sitten tulee vartioida ja ketä vastaan?
Kunnian-arvoisa vanhus lähestyi, taluttaen ihanata tyttöä, jonka silmät olivat luodut maahan. He johdattivat lähetyskuntaa, jonka jäseninä olivat kaupungin etevimmät asukkaat. He tulivat anomaan armoa ja turvaa. Heidät nähdessään nuori soturi hypähti hevosensa selästä, heitti pois käyräsapelinsa ja syleili tyttöä ja huudahti: "Miriam, sisareni, tämä, tämä on todella triumfi."
Väinäjoella saamani haava tuntuu usein, mutta kenties voisin sen unohtaa, ellei minua eräällä toisella taistelutanterella ahdistettaisi sekä edestä että varsinkin takaa. On eräs asia, josta vanha soturi kärsii pahemmin kuin luuvalosta, ja se on eduskunta. Herjaukset eivät ikinä voi himmentää... Herjauksista älkäämme puhuko.
Kaikki oli hiljaa ulkopuolisessa huoneessa, missä outo soturi palvelijansa kanssa nukkui. Kaikki oli hiljaa pihalla, jonne muudan ratsumiehistä oli asetettu vartijaksi oven ulkopuolelle. Heleena nousi hiljaa ylös, ulos katsoakseen.