Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
»En ole Rooman amfiteatterissakaan nähnyt komeampaa leijonaa», virkkoi muuan jättimäinen, väkevä mies, joka seisoi Sosian vieressä, oikealla puolella. »Olen aivan masentunut katsellessani sen jäseniä», kuului ääni Sosian vasemmalta. Siinä seisoi nuori, solakka mies kädet ristissä rinnoilla.
»Oh, suurin, paras ihmisistä!» Kalenus huudahti ilosta miltei itkien, »voitko antaa anteeksi epäoikeutetut epäilykseni jalosta luonteestasi, henkesi ylevyydestä?» »Vaiti! Menkäämme heti oskilaiseen holveikkoon!» Orja kysyy oraakkelilta neuvoa. Joka itsensä sokaisee, sen sokeakin voi pettää. Kaksi uutta vankia samana yönä. Kärsimättömänä Nydia odotti yhtä kärsimättömän Sosian tuloa.
Hän ei välittänyt tarjolla olleista hedelmistä, vielä vähemmän viinistä, jotka hurskaan Sosian mielestä olivat tarpeeksi hyviä sille näkymättömälle vieraalle, jota houkuttelemaan ne oli esille pantu. »Nähtävästi uhri puutarhan jumalalle», Kalenus arveli: »Isäni pään kautta! Ellei tuota jumalaa paremmin palvella, tekisipä se oikein heittäessään koko suojelustoimensa. Ah!
Hän pani vahalaatan kääröön, sitoi sen ja sinetöi vahalla nuoran päät ja laskiessaan käärön Sosian käteen hän virkkoi: »Sosia, olen sokea ja vanki. Ethän tahdo minua pettää sinun täytyy jättää tämä kirje Sallustuksen omiin käsiin muuten et ole tehtävääsi suorittanut oikein. Mutta nyt minä vihin juhlallisesti sinun pääsi kostonuhriksi, sielusi manalan voimien huostaan, jos luottamukseni petät.
Hän ei löytänyt tätä siitä pienestä kopista, joka oli varattu hänen makuusuojakseen, hän huusi Sosian nimeä, ja silloin hän kuuli Nydian lukitusta huoneesta Sosian vastaavan. »Oh, Kallias, sinäkö siellä? Jumalille kiitos. Avaa ovi, rukoilen sinua!» Kallias päästi salvat, ja Sosian kiihottuneet kasvot tulivat oviaukosta näkyviin. »Mitä näenkään! Samassa huoneessa, missä nuori tyttökin, Sosia!
Hänen hoikat sormensa sivelivät rannerenkaita, jotka hän oli saanut Ionelta ja kaulallaan olevia kultakäätyjä, jotka, kuten muistamme, olivat kerran johtaneet hänet mustasukkaiseen kiistaan Glaukuksen kanssa ja joita hän senjälkeen oli luvannut pitää yllään iät kaiket. Hän odotti nyt kiihkeästi Sosian tuloa; mutta kun tunti toisensa perästä kului, eikä tätä näkynyt, tuli hän kärsimättömäksi.
»Kallias», hän virkkoi, »mene heti Sosian luo ja sano hänelle, ettei hän millään ehdolla saa päästää Nydiaa huoneestaan. Mutta odotahan hae ensin suojattiani palvelevat orjattaret ja käske heidän visusti olla vaiti siitä, että sokea tyttö on kattoni alla. No nopeasti!» Vapautettu kiiruhti tottelemaan. Suoritettuaan tehtävänsä ensin Ionen orjattarille hän juoksi hakemaan arvon Sosian.
Vah!» Lydon sanoi kärsimättömänä. »En ole nyt lainkaan juttutuulella.» »Niinpä kai», orja vastasi, »sinä haudot nyt vakavia ajatuksia. Esiinnyt luullakseni huomenna ensi kertaa arenalla. Olen varma, että urhona kuolet.» »Pudotkoot sanasi oman pääsi päälle!» Lydon huudahti taikauskoisesti, sillä hän piti Sosian sanoja pahana enteenä. »Kuolla! Ei uskon, että minun hetkeni ei ole vielä lyönyt.»
Päivän Sana
Muut Etsivät