United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
V. 1839 tuli hän Itämaan kirjallisuuden dosentiksi; se oli ensimmäinen askel hänen vastaisella elämäntiellänsä. Kuitenkaan ei paljoa puuttunut, niin se olisi voinut kääntyä ihan toiselle suunnalle. Sillä kun akatemikko Sjögrén Pietarin akatemian puolesta haki nuorta Suomalaista, jota sopisi lähettää Siperian suomensukuisia kansoja tutkimaan, oli Castrén'in ohessa myös Wallin ehdolla.
Varsin huomattava on hänen Turun Viikkosanomissa julkaisemansa kirjoitus Väinämöisestä, johon hän liitti muutamia vanhoja runoja. Suuren maineen vertailevana kielentutkijana saavutti *Antti Juhana Sjögren*. Hän oli syntynyt köyhistä talonpoikaisista vanhemmista Iitin pitäjässä 1794, oli Pietarin tiede-akatemian jäsenenä ja kuoli 1855.
Siellä kääntää ruotsiksi, lisää ja parantaa Rühsin saksalaisen historian Suomesta ja sen asujista . Kirjallinen toimensa vieraassa maassa on todistanut, ettei tämä kiitetty maamiehemme ole unohtanut Suomen kansan sanalaskua: *oma maa mansikka, muu maa mustikka*. Toinen kiitetty maamies ja syvä tiedoitsija *A. J. Sjögren* antaa Pietarissa lyhyen ja valaisevan kertomuksen saksaksi suomalaisesta kielestä ja kirjallisuudesta . *R. v.
Mutta Sjögrén katsoi edellisen soveljaammaksi. Sillä välin Wallin meni Pietariin, jossa hän vv. 1841 ja 1842 itämaisessa opistossa opiskeli Arabian ja Persian kieltä Arabialaisen Tantavin ja Persialaisen Mirza Ismail'in johdon alla. Tässä kiihtyi vasta oikein lapsuudessa jo herännyt halunsa Itämaille; matkustus Egyptiin ja Arabiaan päilyi ylinnä hänen toiveittensa joukossa.
Nyt tapasimme kaikki tavattavamme Pietarissa, Kirkkoherran Siréninkin, joka ystävällisimmällä kohteliaisuudella piti meitä hyvillä vieraan varoilla koko viikon, jonka nyt tulimme viipymään Pietarissa. Valtaneuvokset Köppen ja Sjögren olivat nyt jo tulleet Pietariin. Kävimme siis heidänkin luona.
Tämä arvostelija oli, kuten ehkä lukija jo on arvannut, A. J. Sjögren, silloin nuori 27-vuotias maisteri, tällaiseksi kahta vuotta aikaisemmin seppelöitty, sittemmin akateemikko Pietarin akatemiassa. Olemme näin Juteinin elämänvaiheita seuranneet vuosien 1818 ja 1819 vaihteihin saakka ja huomauttaneet muutamasta seikastakin jälkeiseltä ajalta.
Muutoin käveemistä kyllä loppumattomilla kaduilla lämpymän paahteessa. Akademikot Sjögren ja Koppen, joita tavoitimme, olivat maalla, niinkuin kaikki muutkin, jotka välilleen pääsneevät. Tarpeen jälkeen viivyttyämme kaupungissa läksimme takaisin pohjaisiin päin Toksowan kirkolle vähän kolmatta kymmentä virstaa kaupungista.
*Lisäys 1.* Sjögren'ille varattomuus teki monta vastusta, ennenkuin hänen onnistui tyydyttää tietohalunsa; mutta rautaisella ahkeruudella hän ne kaikki voitti. Päästyänsä yliopistoon ja maisteriksi tultuaan hän päätti antautua suomalaisten kielten tutkimiseen, jota aikomusta yllämainittu Rask hänessä vahvisti. Sjögren meni Pietariin, jossa pääsi kreivi Rumjantsov'in kirjastonhoitajaksi.
Melkein vuosittain on kuolema laittanut surun ja kaipauksen sanomia ympäri maatamme, muistuttaen sananlaskua: *tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen*. Nimet *R. Tengström*, *J. J. Nervander*, *F. Collan*, *M. A. Castrén*, *G. A. Wallin*, *A. J. Sjögren*, *H. Kellgren*, *J. J. Tengström* j. m. eivät katoa Suomalaisten muistosta. 5:ksi Suomen kirjallishistorian aikakaudet.
Nämä tutkimukset antoivat aihetta useihin arvokkaisiin teoksiin, ja tieteellisten ansioinsa tähden Sjögren nimitettiin Pietarin akatemian jäseneksi. Enimmät hänen monilukuisista teoksistaan ovat ilmestyneet Saksan kielellä, muutamat latinaksi, ruotsiksi ja venäjäksi.