Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Se joka on palvellut siinä rykmentissä, jossa Selous nyt " "Jaa, Selous on mies!" huudahtivat molemmat toiset ottaen piipun suustaan. "Niin, niin, sitähän minä juuri sanoin.
Veljeni näytti minusta niin ilkeältä, kun se katseli uuniin, suu auki, ja sitten siirtyi mun eteeni, maha kellollaan kuin leili, räkä valui nokasta kuin varsan sääri, ja kieli oli pitkällä kuin pakahtuneella peuralla ja katsella tillisteli minuun ja välistä virnotti. Isä alkoi puhella siinä, että »sitähän se hepo syö, jota vetää.
Kun hän ottaa kahvelin käteensä, se tahtoo sanoa: näin syö kunnian mies, ja kun hän katsoo akkunasta ulos, hänen muotonsa sanoo kuin Jumala itse hänelle taivaasta tervehtäisi: hyvää huomenta, kunnian mies! Ja minä panen vaikka pääni vetoa siitä, että hänen on velkaa niin kahveli kädessä kuin narisevat saappaatkin jalassa". "Mutta, setä, sitähän en ole tullut teidän suustanne kuulemaan".
Tähän asti ei hän ollut huomannut tätä puutetta tai havainnut että mitään puuttui; nyt oli toisin, nyt ymmärsi hän samalla, että tämän salaperäisen jonkun, mikä tuotti kodille suurinta viehätystä, täytyi olla syntyisin hienontunut aisti, mikä oli kentiesi peritty sivistyneiltä esi-isiltä ja sitähän ei siis hän, talonpoikaissukuinen, koskaan voisi saada.
Tulee verannalle. Emma! Minne sinä taasen karkasit? Tiedäthän, että pitää olla aina saapuvilla, kun on vieraita. Armollinen rouva stasrotinna. Suokaa anteeksi. Minun tähteni hän viivähti. Vai niin, tekö matami. Olipa hyvä, että satuitte tulemaan. Mitä kuuluu? Ei hyvää, armollinen rouva stasrotinna. Poikani on kovin kipeänä. Vai niin! Pitää hankkia lääkäri. Sitähän minä tänne tulinkin.
KREETA. Minulla ei ole mitään anteeksi annettavaa! ESKO. Sydämeni on kovin kipeä. Minä en voi ymmärtää, kuinka hän sai minun allensa. KARRI. Hän on vahva! ESKO. Minä olen vahvempi. Mutta millä keinolla sai hän minun allensa? Usko minua, jos tahdot, mutta se ei käynyt rehellisellä tavalla. Hän kamppasi. ESKO. Sitähän pelkään minäkin. Sinä taidat sen todistaa? MIKKO. Hän kamppasi.
Santeri syöksyi lähemmäs katsomaan. Ja hänet valtasi riemastus, joka ehdottomasti purkautui sanoiksi: »Saakeli, samallaiset kirjaimet, kuin oikeassa kielessä!» »O jees.» »Sitähän lukee kuin suomalaista kirjaa», arveli Santeri iloisen varmana. »Na, na», kielteli merimies ja selitti, että englanninkielessä ei lueta lainkaan niinkuin kirjoitetaan, vaan aivan nurinkurin. Santeri masentui.
Eikö hän ollut vähällä hiihtää sinua kumoon? Vai hän se oli ... kysyin häntä miehiltä, mutta ne eivät sanoneet tuntevansa. Kaarina pelkää hänen kostoaan. Sitähän ne kaikki täällä pelkäävät ... en saa mitään tietoja ... mutta nyt minun täytyy saada käsiini se mies.
Kun kerran sikoja oli Mikkelilläkin kärrillä, niin mitäs siinä oli epäilemistä". "Mistäs ne nyt sen ovat tulleet huomaamaan?" "Sitähän se Riitta kaaritti, että heidän vihamiehensä ovat käyneet viskaaleille kielimässä. Ne vartavasten laskivat ensin rajan yli ja sitte tulivat jälestä ja ottivat kaikki pois".
Kysyisin ja selittäisin asian, jota ei ymmärrä itse arkkipiispakaan. Mutta kyllä tiedän mitä kysyn; ja tuossa on ukko. TUOMAS. Minä varoitan sinua: kohtele häntä kelpotavalla. JUHANI. Kyllä minä tiedän. LUKKARI. Päivää, päivää, pojat! VELJEKSET. Päivää! LUKKARI. Majaa muutetaan, luulen minä. TUOMAS. Sitähän tässä niinkuin vähän on tekeillä. LUKKARI. Vai niin, vai niin. Hm. Niin, niin.
Päivän Sana
Muut Etsivät