Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Eikähän se sitäpaitsi sopinut oikein yhteen myöskään Sinikan jo varmaksi viitotun elämän-uran kanssa, joka oli teatteri ja jolla niin häikäisevä tulevaisuus näytti häntä odottavan. Kaukana siitä, että Paavo Kontio nimittäin olisi itsekkäästi tahtonut häntä siitä luopumaan ja uhraamaan pyhiä, taiteellisia päämääriään omille julkiseen kansalaistoimintaan tähtääville tarkoitusperilleen. Päinvastoin!
Ei siis millään tavalla kelvollinen Sinikan kengännauhojakaan päästämään. Paavo Kontio ei ollut tiennyt, pitikö hänen itkeä vai nauraa. Luultavasti hän oli tehnyt molempia... Hän ei ollut senjälkeen tavannut enää Sinikkaa.
Soma sitäkin kuulla!... Kuule, sinähän tunsit entiseen aikaan sen rouva Sinikan? Nyt se tulee! ehti Paavo Kontio ajatella. Kyllä, koetti hän vastata niin välinpitämättömästi kuin suinkin. Kuinka niin? Ilman vain. Tulin tänään muistaneeksi, kun näin lehdistä, että hänen miehensä on kuollut. Ehkä hän jälleen liittyy teatteriin. Ehkä. Piditkö hänestä? Paljon.
Paavo Kontio käännähti ja katsoi suoraan silmiin ystäväänsä. Jaakko Jaakon-Lauri näytti erehtyvän hänen sielunliikkeestään. Niin, sanoi hän matalalla äänellä ... huhuja, jotka voivat nostaa vielä kuolleetkin haudoistaan... Minä olin hautajaisissa, näetkös... Sinä? Aivan selvänä, pyydän vakuuttaa, ja sitä paitsi vainajan vanhana tuttavana. Sinä olet nähnyt rouva Sinikan?
Paavo Kontio luisui yhä enemmän pois alkuperäisistä tieteellisistä harrastuksistaan kohti taiteellisia piirejä ja teatteri-elämää, missä hänen asemansa oli vain Sinikan innokkaimman ihailijan ja missä hänellä muuten oli varsin vähän taikka ei mitään tekemistä. Seuraukset siitä tulivat sangen pian näkyviin.
Päivän Sana
Muut Etsivät