Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Ja siinäpä hän näkeekin oman ynnä muun suomenkielisen runouden ainoan oikeutuksen ja johtotähden.
Olisivatpa muutkin ihmiset niinkin oppineita kuin hän..! Silloin voisi maailman varmaan jollakin tavalla järjestää. Opettaa pitäisi heitä ... neuvoa ystävällisesti ... ja vetää heidän paheellisuutensa esille! Silloin ... maailma... Siinäpä on Sakris lämmitellyt itselleen puuroa. Pienoinen hiillos lähettää häneen heikkoa, suloista hohdettaan.
Kenen hartiat täällä kuorman kantavat, herrainko vai työväen? Kuka työn tekee, ja kuka työstä hedelmät nauttii, selitäpäs se seikka. RISTO. Niin, niin, voi olla. Mutta minä oikeastaan tarkoitinkin tällaisia maailmanmattia, kuin sinä ja minä ja moni muu. TOPPO. Jotka muka juomme. Vaan siinäpä se juuri onkin.
Roosa yhtyi heti leikilliseen puhetapaan, jonka kreivi oli alkanut; hän sanoi kreivin sentähden niin usein puhuvan taitamattomuudestaan runollisuuden alalla, että hän luulee kansallis-taloudellisen maineensa siitä kärsivän, jos maailma saisi tietää hänen kerran värssyjäkin sepitelleen; ehkäpä myöskin ainoastaan kuullakseen itseään vastustettavan; mutta siinäpä hän ei teekään hänelle mieliksi, koska hän ei ollenkaan tuntenut itseään velvoitetuksi millään tavoin suurentamaan miesten jo semmoisenaankin tuskin kärsittävää turhamaisuutta.
Vouti. Mitä varten? Oletko sinä parempi kuin muutkaan? Huttunen. Minä olen vanha mies ja tahtoisin saada elää rauhassa. Vouti. En minä voi ainakaan sinulle rauhaa hankkia, jos herra kerran ärtyy; ja että hän on ärtynyt, siitä voit olla varma. Huttunen. Juhana. Siinäpä on pari paholaista. Vouti. No, no! Kyllä minä koetan pitää puoliasi. Ja kylläpä sinä tarvitsetkin, sillä Huttunen. Sillä? Vouti.
Siinäpä olisi ollut suloinen kuva sille, joka hänet niin olisi nähnyt nopein askelin vaaleassa pukimessaan suurien, tummain puiden välitse liihoittelevan. Mutta häntä ei nähnyt kukaan, eikä nuori neitonenkaan ajatellut mitään vähemmän kuin huomion herättämistä.
Siinäpä tarvittiin taitoa, ennenkuin sellaiset kummalliset kapineet olivat kunnossa, ja kiven vieressä ei ollut sopivia tavaroita sitä varten. Syynen täytyi mennä vähän matkaa metsään etsimään, mutta ei suinkaan kauaksi, sillä hänen piti pitää silmällä lehmiä. Hän meni muutamia askeleita ja etsi puiden välistä. Siellä näkyi jotain kanervikossa korkean männyn alla. Mitähän se mahtoi olla?
Nyt minä vuorostani seisoin kuin ukkosen lyömänä. Siinäpä siis syy hänen käytökseensä.
Ainakaan hän ei olisi mitenkään voinut ajatella, että se on mamma, joka semmoista hellyyttä kaipasi. Yhtä kuitenkaan en ymmärrä, sanoi hän arasti: vaikka ei tahtoisi lapsia, eikö kuitenkin voi olla ystävä? Hiukan mietittyänsä sanoi äiti: Siinäpä se juuri onkin. Jos on ystävä, niin ei voi vastustaa luonnollista vetovoimaa. Se ettei tahdo lapsia ei anna siihen voimaa.
Toivonen sanoi vielä: »Minä ja nämät toiset kunnialliset hallitusmiehet otamme päällemme ja vastaamme, että yhteinen velka kokonaan eli suurimmaksi osaksi tulee suoritetuksi ilman Teidän kulutustanne, jos vaan suostutte kolmeen asiaan, niitä tehdäksenne. »Ahaa!» huusivat rikkaat talonpojat: »Siinäpä se juuri on!» Toivonen puhui: »Kuulkaat minua ja ajatelkaat tarkkaan, jos ma puhun oikeen eli ei.
Päivän Sana
Muut Etsivät