United States or Mexico ? Vote for the TOP Country of the Week !
En näy osaavan tällä kertaa kovin pitkältä kirjoittaa, vaan ehkä sitten tuonnempana sujuu paremmin, kun sinäkin kirjoitat sieltä seminaarista. Voi hyvin ja elä terveenä! toivoo ystäväsi Aliina. Toinen kirje oli kirjoitettu marraskuun viime päivinä ja alkoi: Hyvä Iida! Terve ystävä sä, tänne suojanamme, Terve liittohon nyt nuorison!
Silloin, neitseet, silloin ojennatte kätenne mutta vastaanpa silloin: ingenting. Tällä äsken opitulla ruotsinkielisellä sanalla salpasi Aatami hetkeksi kyyneliään. Mutta ilta joutui. Opettajisto istui tuomiolle. Ja tuomio, ankara tuomio lankesi. Sen kuuli Aatami. Hän tuomittiin seminaarista eroitettavaksi.
Olen mielestäni auttamattomasti typerä, mutta sinä katsot nyt minuun niin hyväntahtoisesti, melkein hellästi, että yhtäkkiä taas saan rohkeutta sanoa: "Minä kyllä luulen, että tulette saamaan viran, koska olette käynyt jatko-opiston ja teillä myös on todistus seminaarista ... ja pannaan myöskin merkitystä laulunopetukseen.
Mutta sitä ei saa päästää lähellekään, kaukaa se pitää jo torjua. Niin kaukaa se oli torjuttava! Nuo ajatukset, ne olivat hänen lähettämiään, pahan hengen lähettämiä. Hän oli antanut niille sijaa, oli ottanut ne vastaan! Mutta nyt olivat hänen silmänsä auenneet, tästä lähtien hän tietäisi välttää niitä. Kun Aarnold huomispäivän aamuna tuli seminaarista istui Selma kirjoittamassa novelliaan.
Ja tiedätkös mitä? Suuri uutinen! Nyt ne ovat kihloissa. Ketkä? Nanni Siren ja lehtori Korner. Nanni on jäänyt pois seminaarista ja pääsiäisen aikaan kuuluu olevan häät. Mutta niistä ei ikipäivinä onnellisia tule, muista minun sanoneeni. Ei sitä tiedä. Tietää! Ihan sen tietää edeltäpäin. Semmoisia kevytmielisiä kun ovat. Niin vaan kuitenkin. Ehkä he ovat hyväsydämisiä.
Hän kuului nimittäin seminaarien tutkintovaliokuntaan ja matkusti keväisin seminaarista toiseen pannakseen toimeen kokeita ja arvostellakseen oppilaiden kypsyyttä.
Hakemuskirjojeni johdosta vastausta odotellessani tein matkustuksen kirjansitojantointa harjoittaakseni N:ssä. Siellä sain sitä työtä ainoasti sen verran, että ruokani ansaitsin. Kävin vielä toisessakin paikkakunnassa olevassa pari viikkoa saman työn tekiänä. Sitte jo saapui kutsumus-kirje seminaarista. Vaan sinne menoni tuntui aivan toivottomalle, ollessani köyhyyden kovissa kahleissa.
Ja kuulehan, mikä isällä on mielessä tätä puuhatessaan: se sanoi mulle, että siihen näet otetaan naisopettaja ja että koulun pitää valmistua siihen mennessä kuin sinä pääset seminaarista ja että se ihan sinun varallesi rakennetaan.
Monelta ihmiseltä tiedustelin apua, vaan turhaan; ei ollut ketään niin helläsydämistä, että olisi ojentanut auttavan kätensä. Kotiväelläni olisi tosin siihen ollut hyvä tahto, vaan kun köyhyys vallitsi omassakin elämässä, puuttui heiltä siihen voimaa. Minun täytyi siis suureksi surukseni jäädä pois seminaarista siinä toivossa, että toki voisin lähteä sinne ensi joululta jatkamaan opinnoitani.