Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
Hohoi! huusi nimismies, kukas matkamies on? Hei, Rolf ukkohan se on, huusi kartanonvouti, mihinkä sinä olet menossa näin myöhällä? Anna seista ja ota matkaryyppy! Rolf, sillä hän se oli, seisautti hevoset, silmäili joukkoa, mutisi jotakin itsekseen ja vastasi: Minulla on asiaa Wadtoftan puolelle, ja täytyy saada se vielä tänäiltana toimitetuksi... Kiitos tarjoomastanne, kartanon vouti!
Ajettuamme sitten muutaman minutin katuja ylös ja alas, seisautti ajuri hevosensa erään korkean kivitalon pääovelle. Vaikka Esa kiirehtikin joutumaan, ehdin kuitenkin silmäämään oven päällä olevaa talon nimikilpeä. Siinä seisoi suurilla, punaisilla kirjaimilla maalattuna: »*Suomen satamatyöntekijäin liitto*». Hymähdin itsekseni, mutta mitään puhumatta seurasin Esaa.
Ei ole heihin uskomista!... Kyllähän hän näytti rehelliseltä mieheltä, mutta varovaisuus ei haita kumminkaan". Näin tuumaili Pekka, kunnes vosikka seisautti hevosensa. Tuossa se talo, jossa hän asui. Hän käski vosikan odottamaan ja astui sisään sekä suoraan kirjoituspöytänsä ääreen, otti esille arkin puhdasta paperia ja kirjoitti: "Testamenttiin.
Heidät oli pihalle kannettava ja sieltä puistoon. Onneksi oli jo joukko sotarosvoja vihollisen puolelta tullut saalista hakemaan, Bertelsköld viskasi rahakukkaronsa vangeille, jätti heidät heidän maanmiestensä hoitoon ja saapui tovereinensa syrjätietä puiston kautta takaisin maantielle. Täällä seisautti hän vielä kerran hevosensa.
"Pidättäkää," sanoi nuorukainen; "eikö tämä teistä sopisi meille? Se näyttää niin hiljaiselta." "Eipä se voisi hiljaisemmalta näyttää jos se olisi hautakivi," vastasi Kenelm. Poika tarttui ohjaksiin ja seisautti hevosen.
Malinen yritti hyökätä käsiksi, mutta vastustajan uhkaava asento hänet seisautti, ettei kuin edessä karjui: Sinullako, s n rosvo, on oikeus toista rosvoa kasvattaa ja suojella. Kukapa tässä rosvo lienee, sanoi Aatu vastaan. Sinä sitä olet rosvo ja sinut minä vedän oikeuteen murtovarkaudesta ja pojalle annan selkään. Ne eivät tule tapahtumaan kumpainenkaan, tenäsi Aatu lujemmin.
Toinenkin tyttö seisautti kutomisensa ja valeli suurilla silmillään Tapania ja sanoi: "Ne ovat vaan sepän kellon juotteita mitä äiti puhuu, että vieras olisi seppä. Eihän tää ole mistään päin katsellen sepän näköinen. Sepäthän ovat sellaisia kumarahartiaisia köniä... Vai oletteko seppä? Sanokaapa itse!"
Isän ja tyttären sitten astuskellessa autioita katuja myöten kotiinsa, kohtasi heitä pormestari. Hän näytti olevan erittäin hyvällä tuulella, seisautti Kerstin ja tervehti häntä, tekeytyen hyvin tuttavaksi.
Vihdoin seisautti hän kuitenkin menonsa, kun metsätie loppui ja hän joutui sille aukealle aholle, jonka toisesta laidasta pellon takaa kuumotti hänen matkansa määrä, Tuomaalan mökki. Ankarasti läähättäen pysähtyi hän nyt ja katsoi taakseen. Mutta ei sieltä ketään näkynyt, ei muuta kuin tuo musta tiensuu, josta hän vasta oli itse hyökännyt.
Monta kertaa ratsasparvi seisautti minut likellä jotakin linnaa, ja tavarani tarkastettiin, että saivat nähdä, kuuluivatko ne semmoisen kaupungin kauppamiehille, jota vastaan linnan ritari paraikaa kävi sotaa; ja yhdessä tämmöisessä tilaisuudessa olisi minun ehkä käynyt huonosti, jollei joukko sotamiehiä, jotka olivat keisarin palveluksessa, olisi hyvään aikaan ilmestynyt ja vapauttanut minut ja kumppanini.
Päivän Sana
Muut Etsivät