United States or Ecuador ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tuo vanha ajatus, yhdistää Saimaan vedet mereen, ajatus, jota jo pari vuosikymmentä Savonlinnan perustamisen jälkeen oli herännyt ja sitten aina tuon-tuostakin tullut esiin , se nyt virkosi uudella voimalla. Savonmaalle koitti uusi edistyksen aikakausi. Se aikakausi on nykyinen aikamme, "meidän aika". Muinaisuuden utuiset kuvat ovat nyt kulkeneet silmäimme editse.

Heinäk. 1 p. 1788 Savon sotaväki Hastfer'in komennon alla ilmaantuu Savonlinnan edustalla. Tässä siis sota alkaa. Mutta alku ei tällä kertaa suinkaan työtä kaunista. Rynnäkkö-tikapuut ovat unohtuneet; johtava henki, Sprengtporten'in nero, puuttuu. Piirityskin, johon täytyy ryhtyä rynnäkön sijasta, käy kehnosti; viimein tulee Anjalan miesten yllytykset, jotka turmelevat koko yrityksen. Elok. 20 p.

Kalojakiin täällä ruvetaan siittämään ja äännöskuvianikiin minä lasten kanssa täällä saan ruveta koettelemaan. Tänne kirjoitetaan Savonlinnan kautta. Kirjoita aivan kohta, sitä anoo veljyesi D. E. D. Europaeus. Heinävedellä Säynetkoskella 11 Helmik. 1860. Lönnrotille. Veli oivaiseni!

Pietari Hannikainen, lautamiehen poika Säämingistä, syntyi 1813, kävi Savonlinnan siihen aikaan saksalaista piirikoulua, tuli ylioppilaaksi ja rupesi sitten maanmittariksi. Ylempänä jo mainittiin hänen Silmänkääntäjänsä ja Kanava lehtensä.

Ainoastaan silloin, kun hän terästi totiaan, sekoitti lusikallaan ja vei lasin huulilleen, katsahti hän sivumennen Savonlinnan herroihin. Mistä ihmeestä hän sai tämän arvokkuuden? ajatteli hän.

JORDAN: Hän nimitetään, paitsi Viipurin ja Savonlinnan, myös Käkisalmen ja Inkerinläänin viskaaliksi, toimeenpannakseen tutkintoja kaikkien virkamiesten väärinkäytöksistä, laittomista ylöskannoista siellä. METSTAKE: Tulee siis vuoro minullekin. JORDAN: Niin, veli Metstake, sinä olet Käkisalmen maaherra, pidäppä nyt puoliasi! No, no, ei tarvitse mennä noin kalpeaksi.

Venäläiset luulivat soveliaan hetken tulleen, voittaaksensa takaisin, mitä Stolbovan rauhanteossa olivat kadottaneet. Heinäkuulla muutama parvikunta samosi Savoon asti, hävitti hirveästi Kerimäellä ja Säämingissä, poltti Savonlinnan kaupungin ja alkoi itse linnaa ahdistaa. Vaan maakunta ei ollut miehistä tyhjä, vaikka sotaväki oli poissa.

Hän oli jonkun osan lähettänyt Satakunnan kuninkaan-kartanoon Kokemäelle; Talalaiset ja pestatun väen hän oli toimittanut Viipuriin, ja 70 huovia Knuutti Kaarlonpojan komennon alla hän määräsi Savonlinnan vahvistukseksi. Nämä viimemainitut, kun he Helmik. 2 p. olivat perille tulemassa, joutuivat vihollisen saaliiksi; sillä Venäläiset jo makasivat Savonlinnan edustalla.

Koko Savonmaa oli hallintonsa puolesta niinkuin kappelikunta emäpitäjän sivulla. Mutta pian Kustaa kuningas alkoi huomata, että Savonmaasta voitaisiin jotakin muuta tehdä. Erämaiden asuttamisella oli valtakunnan raja vahvistettava Venäjää vastaan, ja tämän toimen johtajaksi oli Savonlinnan isännäksi pantava joku jäntevä ja kelvollinen Suomen mies, joka hyvin tuntisi maan ja kansan.

Noita peljättyjä Venäläisiä kuitenkaan ei näkynyt, ja pian kuultiin, että Savonlinnan linnanpäällikkö oli pakottanut heidän pohjoisen osastonsa peräytymään. Samaan aikaan oli jatkuva suojailma siksi heikontanut jäät, ettei siitäkään puolen vihollista ollut odotettavissa.