Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. syyskuuta 2025
Huoneeseen astuttuani oli edessäni arwokkaan näköinen wanha nainen, hiukset lumiwalkeina. Hän oli rukkinsa takana kehräämässä pellawaisia ja polki työ=asettansa niin kiiwaasti, että ratas meni yhtenä sawuna. Hywänpäiwän sanottuani lakkasi hän työstänsä, ja katsoi pellawakuontalonsa ylitse minua pyöreäsilmäisten, messinkisangoilla warustettuin silmälasiensa läwitse.
Johanneksen nimen kautta! tahdo sinulle vahinkoa tehdä tähän taisteluun menemällä. Ja nämät sanat nyt sanottuani, olen vapaa kaikesta kiusauksesta, sillä ethän toki soisi minun tulevan valapatoksi, vaikka pääsisinkin sillä pariinkymmeneen kahdentaisteluun osalliseksi". "Kuules, Olivier", sanoi seppä, "tunnustapas nyt koreasti vaan, että sinua peloittaa.
Ennen lähtöäni sain myös ostaa kauppiaalta vanhan takaaladattavan kiväärin ynnä 60 valmista patruunaa kahdenkymmenen dollarin hinnasta. Näin varustettuna lähdin siis jälleen uusille seikkailuretkille sanottuani sydämelliset kiitokset ja jäähyväiset vierasvaraiselle kauppiaalle. Kun pääsin taasen taipaleelle, en pitänyt laisinkaan kiirettä.
Luvun mallia saatuani kiittelin heitä kaikkia, puristaen heitä kaikkia kädestä; mutta ennenkuin sain kotimatkalleni suoriutua, muistutti isäntä minua, että välttämättä tulisin kinkeriin, sillä kuusivuotiaana oli Loviisakin ensi kerran kinkereissä käynyt. Sitten minä panin karvalakin päähäni ja sanottuani hyvästi nyt! läksin minä juosta lerputtelemaan kotiini.
Koko ylimenommekaan aikana ei vaihdettu yhtäkään sanaa ja toisella rannalla maksoin hänelle lauttausrahan; ja sanottuani jäähyväiset, ei hän vastannut siihenkään mitään. Tuosta mitään huolimatta, lähdimme ajelemaan kotia kohden.
Erään wuoden elokuu oli kohta puoliwälissä. Asiaini tähden satuin silloin kulkemaan semmoisia seutuja, joissa ei ollut maantietä, siis jalkapatikassa. Mainitulla matkallani tulin myöhään illalla syrjäiseen taloon, joka päältäkin päin näytti semmoiselta, että siinä jo oli enemmän aikaa asuttu. Huoneeseen tultuani ja "hywän=illan" sanottuani pyysin heti yösijaa, joka luwattiinkin.
Ei vielä milloinkaan puotiherra ollut puhutellut minua sillä tavalla, päinvastoin olin aina nähnyt heidät hymy huulillaan ja selkä köyryssä. Otin esille sormuksen kääröstäni ja ojensin sen hänelle. Mitä voin saada tästä? kysyin ujosti. Sanottuani nämä sanat punastuin korvia myöten ja loin katseeni maahan.
"Aamulla on komisarius vihainen minulle, hän on joka jäsenessään vihainen, mutta sanottuani hänelle syyn, miksi myöhästyin, sanottuani hänelle, että neuvoin tietä talonisännän veljelle, leppyy hän oitis, vieläpä hän kiittääkin minua ja sanoo minun tehneen taiten talonisännän veljeä johdattaissani..." Sihteeri poistui kähvelästi ja varmoilla askeleilla.
Mutta heti sen sanottuani minä kaduin, että olin häntä niin kovasti ja armottomasti puhutellut, sillä hän nyykäytti päätänsä vain hiljaa minulle ja katsoi kuin jonnekin kauas entisen elämänsä kangastukseen. Mutta hänen äänensä soi kuin laulu, kun hän vastasi minulle: »Tunnen teidät, te myrsky-ihmiset! Myöskin minä olen ollut teidän kaltaisenne. Te käytte kuin miekka läpi maailman.
Päivän Sana
Muut Etsivät