Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Mutta mahdoton meidän hänelle antaa tai hänen tuntea sitä sanomatonta ihastusta, jonka hämmästys herätti, koska se jalo maisema muinoin yht'-äkkiä aukesi, missä sitä ei ollenkaan tiennyt arvata eikä toivoa sitä ihastusta, jonka Chrystal Croftangry tunsi, kun hän ensikertaa tämän verrattoman näön näki.
Etevää! Mutta noinhan se juuri on tehtävä, iankaikkisen rakkauden jumalatar!» »Ei minua mielestäni oltu koskaan ymmärretty niin hyvin kuin nyt. Tunsin siitä sanomatonta tyydytystä, varsinkin kun näin, että heidän mielihyvänsä ja ilonsa oli vilpitön ja todellinen. » Se on suurta taidetta!
Utelijaat maan-asukkaat ilmoittivat myöskin mielihyvänsä. Kilpasoutu päättyi pian. Erotus ei näkynyt olevan suuri, mutta kilpailu herätti sanomatonta huvia. Seisoen pitkine airoineen ja maanmiestensä huutojen kiihottamina koettivat kanootinsoutajat kaikin voimin päästä ensiksi perille, kun wangwanat puolestaan rannalta yllyttivät veneen miehistöä kovimpiin ponnistuksiin.
Sen tähden oli myöskin turha vaiva herra Shelbyn kuvata hänelle, mitä sanomatonta tuskaa äidille tuottaisi ero lapsestansa, ja vedota vaimoonsa, joka oli mieltynyt pikku Harryyn niin, että piti häntä melkein kuin omana lapsenaan ja joka sen myömisestä hyvin loukkautuisi. Se ei ollenkaan vaikuttanut Haleyhin. Hän uhkasi kokonaan luopua kaupan hieromisesta ja antaa velkakirjat oikeuden haltuun.
Mutta kun eivät he voineet tulla toimeen elleivät saaneet toisiansa tavata, niin eipä heidän asiansa kovinkaan kauvan salassa pysynyt, sillä ihmisillä on tarkka silmä. Kuitenkin olivat rakastavaiset siinä uskossa, ett'ei kukaan heidän liitostansa mitään tiedä, ja tuossa lemmen liittonsa liekissä nauttivat he sanomatonta autuutta.
Sitte puhui Olavi ainoa lause, minkä hän koko aikana puhui: »Ei, me emme voi mitään paeta! Kaikki tapahtunut merkitsee meidät sinetillään ja seuraa kuin näkymätön varjo jälkiämme, ja yllättää meidät kerran, missä tahansa olemmekin sen minä olen saanut viime aikoina kyllin kokea.» »Oletko sinäkin...?» Ja hän tunsi taasen sanomatonta hellyyttä ja lähenemisen tarvetta.
Hän ei saattanut nähdä sairasta; tuo kauheasti muuttunut muoto, nuo laihat kädet tuottivat hänelle sanomatonta tuskaa, hänen mielestään ne eivät olleet hänen lapsensa omat, vaan että hän vain näki aaveen siitä, jota hän oli kerran niin suuresti rakastanut. Lovisa sitävastoin ei koskaan luopunut pojan vuoteen äärestä; yötä päivää hän siinä istui askel askeleelta seuraten säälimätöntä hävitystyötä.
Oskari ei raskinut häiritä heikkoa ystäwäänsä, katseli waan häntä, tuntien samalla sydämessään sanomatonta sääliä. Wihdoin awasi sairas silmänsä ja loi surullisen katseen Oskariin. "Wieläpä sinä olet täällä ... luulin sinun jo menneen", sanoi hän. "Wielä", sanoi Oskari murtuneena, eikä kyennyt siihen muuta lisäämään. "Huoleti saamme ainaiseksi jätellä toisemme hywästi.
Hänen silmiinsä ei nousnut nyt yhtään kyyneltä, sillä hän tunti sydämessään niin sanomatonta surua ja tuskaa, että siinä helteessä täytyi kaikkien nesteiden kuiwua. Hän ei kyennyt puhumaan yhtään sanaa, waan mykkänä katsoa tuijotti yhteen ja samaan paikkaan lakkaamatta, ja hänen silmänsä kiilsiwät niin oudosti, kuin ne olisiwat olleet lasittuneet.
Tänä silmänräpäyksenä unhotti lääkäri kaiken katkeruuden, mitä oli nykyisen hetken ja sen välillä, jolloin kuva oli elävä todellisuus; hän ei huomannut, miten kurjan kuihtuneeksi tuo hieno muoto oli tullut. Hän vain tunsi sanomatonta halua sulkea vaimonsa syliinsä, ja hän astui käsivarret auki Helenaa kohti.
Päivän Sana
Muut Etsivät