United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !
Aholan Kallelle siinä monikin nauroi ja mahtaili; mutta Yrjö mietti mielessään, että Kalle se sentään taisi viisaimmin tehdä ... eihän sitä tiennyt mennä niin takuuseen ... ja silloin sitä olisi valapatto ... ei siitä mihinkään päässyt! "Niin mutta minun ehdotukseni jäi kesken", huusi Sandbergin Ville.
"Ei taitaisi kaikki hyväksyä ... mutta sietäisi siitä jonkun kirjoittaa..." "Kuulkaapa, ukot, onhan teillä lasit tyhjät?..." kysäsi äkkiä Sandbergin Ville ympärillensä katsellen. "On muilla paitse Aholan Kallella ... eihän lapsi jaksa miesten rinnalle!..." "Eihän se ryypännytkään äsken, kun muut pohjaan kursasivat..." "Eikö maistanut ... päähäsikö jo hiiviskelee?..."
"Kyllä minä olen sanani punninnut, kunhan selittää annatte. Emmekö ole kerran kummiemme kautta niin paljo asioita luvanneet ... oletteko ne lupaukset pitäneet?..." "Se on niiden asia, jotka ovat luvanneet ... en minä ainakaan muista puhuneeni mitään", nauroi Sandbergin Ville. "Enkä minä ... pitäkööt kummit huolen lupauksistaan, ei se minuun kuulu..." "Niin, se on kummein asia..."
"Uudet lasit!..." Mahtavana kilisteli Sandbergin Ville pöytäkelloa. Ja tuossa oli jo kyypparikin. "Hvad' falls?..." "Om vaktmästaren är god och hemtar oss nya tutingar!" "Jahah!" Ketteränä kierteli kyyppari pöydän ympäri ja nokki pienet konjakkikarahvit tarjottimelle ja vesikannut ja muutamia sokeriastioita.
"Kuuleppa, Yrjö, minulla olisi vähän asiaa..." Sandbergin Ville se siinä ovella seisoi palttoo päällä ... hänkin oli niitä saman puolen keltanokkia. "No! sanohan asiasi!" Ei haluttanut Yrjöä ensinkään nyt paikaltaan hievahtaa. "Tulehan tänne ... tänne porstuaan, täällä on muitakin ja meillä olisi asiata sinullekin!"