United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yksisilmäinen, hän oli ammatiltaan sahan vartesmanni, kertoi, että paholainen oli viime aikoina ollut liikkeellä. Sanoivat nähdyn Sunin riihessä. Muona-Maija kuunteli taas kuin tuttua nuottia. Pirua ei ole ollenkaan olemassakaan, sanoi Helena, kun Ekholm keskeytti puheensa vetääkseen henkeä. Ekholm hätkähti eikä jatkanut. Kaikki katkesi.
Oli jo jonkun aikaa ollut huhuna että huonon rahaliikkeen tähden töitä vähennettäisiin sahan alueella sekä sen johdosta myös useita päällysmiehiä erotettaisiin toimestaan. Se koski etupäässä nuoria päälliköitä, jommoinen minäkin olin. Monet pitkät arvelut täyttivät mieleni sen johdosta ja tekivät minun alakuloiseksi.
Mutta eihän isäs rahaa tarvitse, velaton mies ... ja rahoja vielä, ja hyvä metsä, myyköön kantokaupalla. Jos isä myiskin, niin arvatenkin mun pitäis maksaa kilpaa sahan kanssa.
Nuo pitkät rivit punaiseksi maalattuja rakennuksia, valkeilla akkunareunuksilla, nuo hietikkokentät, joilla leikki pahan siivoisia lapsia, tuo yksitoikkoinen levottomuus, joka niin omituisesti kuvaa sahan tai tehtaan luontoa, kaikki nuo häntä väsyttivät ja saivat hänen levottomaksi. Hänen suhteensa niihin perheisiin, joiden kanssa hän seurusteli, oli edelleen jäykkä ja vieras.
Silloin suuttui Jussi ankarasti, heitti sahan nurkkaan ja istui pölkyn päälle, itkeä nyyhkyttäin. Siinä katseli hän väärää käsivarttansa ja muisteli kaikkia niitä haukkumasanoja ja pikkulyöntejä, mitkä hänelle oli Mattilassa tulleet osakseen.
Ilmat yleensä olivat olleet tyvenet, joten ei ollut kumpasenkaan mielestä syytä pelätä myrskyjä. Te olette jo ehtinyt tietä korjaamaan, ettekö saattanut nähdä sahan jäleltä? kiusasi Heinonen. En, en minä, tuota ... kun Marttikin pian tulee. Pyörtäis pian tuosta tienhaarasta. Katsoa vain, etteivät tule Vapuksi. Tulisivat nyt! Alkoi taas levittää hiekkaa, ja Heinonen poistui vihellellen.
Sen päivän aamuna oli melkein koko sahan työväki kokoutunut hänen pihalleen toivottamaan hänelle onnea ja jättämään hänelle muistolahjaksi korukansiin sidotun Pyhän Raamatun.
Amiraali astui veneeseen ja soudatti erään pikkusaaren joen suuhun. Laivamiehet huudahtivat, että he näkivät pinjoja, ja se ilmeni todeksi. Amiraali piti tätä löytöä hyvin arvokkaana, sillä nyt häneltä ei enää voinut puuttua laivanrakennuspuuta, jopa hän aikoi perustaa sahan.