Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
Siinä päätimme viettää yösydämen ja lepuuttaa lopen väsyneitä hevosiamme, joille talosta saimme ostetuksi kunnolliset kaura-annokset. Minä ja Juho vartioimme vuorotellen taloa Riikan nukkuessa lämpimässä saunassa. Heti aamun sarastaessa läksimme liikkeelle ja saavuimme ennen puolta päivää Euran lähistölle.
Kun ennen päivän valjettua saavuimme siihen ravintolaan, johon postivaunut pysähtyivät, mutta joka ei ollut se ravintola, jossa ystäväni kyyppäri eli, saatettiin minä sievään, vähäiseen makuuhuoneesen, jonka ovelle oli maalattu: Delfini.
Mikä saa sinut välittämään tällaisesta kiittämättömästä toverista?» »Kunpa minä itsekään sen tietäisin», vastasi Alan. »Joku aika sitten luulin näet pitäväni sinusta sentähden, ettet koskaan riidellyt ja nyt pidän sinusta vielä enemmän!» Balquhidderissä. Heti ensimäisen talon ovelle, jolle saavuimme, koputti Alan.
Minä ilmoitin tämän uutisen Dean Pitfergelle. Vastaa hänestä mumisi matkakumppalini. Minäkin vastaan hänestä, mutta mitä se todistaa? Joka tahtoisi vastata minusta, teistä, kaikista, tekisi sangen väärin. Kahdentoista päivän perästä saavuimme Brestiin ja seuraavana päivänä Parisiin.
Se on pyhitetty vanhemmalle Jakobille, joka kuoli marttyyrikuoleman Jerusalemissa vuonna 45 j.Kr. Katseltuamme näitä juutalais- ja armenialais-asuntoja jatkamme vaellustamme pohjoiseen päin suurta karavaanitietä pitkin, joka vie Nablukseen eli entiseen Sikem'iin. Astuskeltuamme noin neljännestunnin saavuimme suurien kuningashautain luo, jotka ovat oikealla puolen tietä.
Kiittäen Jumalaa tästä odottamattomasta suojasta riensimme turvallisin mielin eteenpäin pitkin hohtavaa jäälakeutta, samalla kuin usvaseinä takana tuntui seuraavan ihan kintereillämme. Kuljimme luoteiseen suuntaan ja puolenpäivän tienoissa saavuimme Boksöön saarelle.
"Kinkin-Känkki" riensi tapaamaan purtiloansa kiinni, ja sillävälin pääsimme me niitäkään vahingotta hänen käsistänsä karkuun. Nyt kuljimme pitkin joen jyrkkää äyrästä ja saavuimme "Kinkin-Känkin" perunakuopalle. Tänne oli hän antanut vetää suuria kiviä painoksi perunakuopan suulla oleville laudoille.
Tällä tavalla kiskottuamme ja laskettuamme koko päivän ja vielä hyvän kappaleen yötäkin, saavuimme vihdoin yöllä k:lo 3 Tammikuun 18 päivää vasten monien ponnistusten perästä Vetrenovan kylään, jotenkin väsyneinä ja vilustuneina, kun näet pidätellessä tuli aina vilu, vaikka se aina toimiellessa haihtui, ja siellä pidäteltiinkin sen seitsemän kertaa.
Talon nimi oli Yläheikkilä, sen muistan, vaan en muista enää missä kylässä se oli, joku se nyt oli kaukainen sydänmaankylä Pojanmaalla. Saavuimme, matkatoverini ja minä, sinne eräänä helteisenä sunnuntain iltapäivänä, kesällä tässä moniaita vuosia sitten. Oltiin mukamas muinaismuistojen keruumatkalla.
Ilta hämärtää, huomautti Matti, menkäämme nyt katsomaan mistä minä rahaa lainaksi saan. Noin puolen tuutia vaellettuamme takamaan ikivihreässä havumetsässä, saavuimme erittäin korkean kuusen luo. Ylpeänä nosti Tapiolan vanhus vehreän päänsä yli metsän kaiken, tuonne ylös kohti ijäistä valoa.
Päivän Sana
Muut Etsivät