United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Oi, armas liljani, koska olen saava sinut julkisesti omistaa?" huokailin itsekseni. Viimein tuli kauppaneuvoskin laivaan ja tervehti minua kuin isä poikaansa: "Miten voit poikani? Oletko nyt tyytyväinen ja onnellinen?" Minä vastasin myöntäen. Kapteeni kutsui kiireesti minua luoksensa ja antoi määräykset lähtöämme varten.
Mutta peräti hyvä ihminen hän on, ja kun olen voittanut tuon brasilialaisen riita-asiani taikka arpani lotterissa, hän on saava, sen vannon, kaikkein ensiksi naima-osansa, ja puhtaassa kultarahassa sen hänelle maksan pöydälle eteensä. Se on otettava päälimmäitteeksi, eikä kukaan ennen mitään saa".
"Kyllä hän on saava kuumaa," ajatteli provastin rouva, "niin, Herra tiesi, miten kävisi, ellen minä kaikkea valvoisi," ja samassa hän loi mieheensä vähän ylvästelevän katseen; hän ei miestään käsittänyt, ei ollut häntä koskaan käsittänyt.
Tässä mukana seuraa vakuutus siitä, että Herra Pastori on viipymättä saava takaisin saman summan Ruotsin rahassa. Samalla pyydän huomauttaa Herra Pastorille, että hän ei huolisi kovin paljon asiasta ilmaista tälle rengille, sillä hän on suuri koiransilmä ja epäluotettava mies.
Rahaa, rahaa, paljon rahaa! huusi hänessä ääni, joka ei vähän vähäistäkään lukuun ottanut keinoa, millä tätä saataisiin. Hän oli tehnyt työtä, tehnyt uutterammin kuin koskaan ennen koko elinaikanansa. Jo oli työ palkkansa saava. Lippaan sisältö alkoi tulla näkyviin aina yhä enemmän. Hän otti vuoteesta lakanan, sen levitti hän lattialle, ja siihen lateli hän mitä lippaasta sai.
Se perusajatus mummossa, nyt kun Elsan äidin hauta oli kunnossa, ei laannut, vaan aina virkistyi: että Heleenan hauta oli vähintään saman holhouksen saava kuin Leski-Annankin, eikä haittaisi jos sen päällä olis risti, vaikka yksinkertainenkin. Ei viikkoa saanut kuluneeksi kuin jo mummo Elsan kera läksi hautuumaalle, paikkaa tarkemmin tutkimaan.
"Ja, naapuri" sanoi hän, "minä kyllä olen saava sen asian päättymään tahtoni mukaan. Minä läksytän ukkoa aika lailla hänen kulkulaisuudestaan, niin että minä luulen hänen antavan perää". Tuvan toisessa päässä seisoi Swart puhellen Fritsin kanssa.
Kreivi lausui: »En tietänyt, että olitte armahtanut puolisoani ja lastani ja säästänyt heidän henkensä, mutta armahtaessani vaimojanne ja lapsianne, kävi tietämättäni teidän suhteenne toteen Herran sana: 'Joka on laupias, hän on myös saava laupeutta osakseen'. Menkää koteihinne, minä olen vastakin pitävä huolta perheistänne». Molemmat miehet nousivat ja seurasivat kantotuolia.
EMILIA. Keltä? Kuka sen rohkenee? MAHLOW. Sinun pitää paikalla lähtemän minun kanssani. EMILIA. Väkivalta vaan on minua saava tästä huoneesta! MAHLOW. Niin väkivaltaa tahdonkin käyttää. Minä varas! Oi äitiä, kalpeat kuolemanposkesi arkussa punastuvat sanoista: poikasi varas!
Edellisen röyhkeydestä en niin välittänyt kuin toisen itsekkäisyydestä, sillä ei koskaan kukaan muu ole niin vaarallinen kuin pelkuri, ja kaikista tuomareista ankarin on se, jolla on syytä pelätä. Henkeni oli riippuva niistä vastauksista, joita suojelijani oli saava. Lesage naputteli kynsillään hampaitansa ja hymyili halveksien toverinsa intoa. "Pykälä 13!