Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Madame Blavatsky ei menetellyt ajattelemattomasti eikä umpimähkään, kun hän pääteoksensa »Salaisen Opin» ensimäisen osan motoksi valitsi muutamia säkeitä vanhasta indialaisesta Rig Veedasta ja toisen osan motoksi asetti otteita Kalevalan ensimäisestä runosta. Eikä hän erehtynyt sanoessaan: »Kalevalan syvempi ja esoteerisempi merkitys on taistelu valon ja pimeyden, hyvän ja pahan välillä.
Myöskin Ludvigin joululahjoista olivat jo muutamat ilmaantuneet oikeilla osoitteilla: Almanach de Gotha valtioneuvokselle ja tuo todella kaunis valkea kaulakoriste Irenelle, joka punastuen antoi Ludvigin itsensä kiinnittää lukon äidin ja toisten ijällisten vielä kerran kuunnellessa noita runollisia säkeitä, jotka olivat koristetta seuranneet ja jotka valtioneuvos lausui hyvällä painolla.
»Siihen en voi vaaratta vastata, neitiseni», vastasi Alan, »mutta sen sijaan saatan sinulle viheltää pienen laulunpätkän.» Niin sanoen kumartui hän pöydän yli ja vihelsi tytölle erittäin sulavasti muutamia säkeitä laulusta. »Kaarle on mun lemmittyin.» Jakobiittien laulu. Suom. muist. »Hiljaa!» kuiskasi tyttö vilkaisten olkansa yli oveen päin. »Siinä syy», lausui Alan.
Ja kuin hän sai selville runomitan, tuntui hänestä kosken ja joen kohina käyvän samassa rytmillisessä tahdissa, se tuntui laululta, joka alinomaa kohisten toisteli samalla mitalla samoja säkeitä. Ja kun luonto meistä näyttää sellaiselta, millaisiksi sielumme kielet kulloinkin ovat viritetyt, kaikui kosken laulu hänestä nyt perin surumieliseltä: sä täällä vieras oot, et rakkautta saa.
Petronius kuunteli, kohautteli kulmakarvojaan, nyökäytti välillä myöntäen päätään ja teroitti paikoitellen tarkkaavaisuuttaan, ikäänkuin saadakseen selville kuuliko hän oikein. Vihdoin hän rupesi kiittämään, moittimaan tai ehdottamaan, että muutamia säkeitä korjattaisiin tai sijoiteltaisiin.
Hyökkäysten aikana taisteluissa kuultiin hänen joskus laulavan katkonaisia säkeitä goottitorvien säestämänä. Jos hänen jälkeensä hiivittiin öisin, jotka hän mieluimmin vietti Rooman sisäpuolella olevissa raunioissa, kuultiin hänen soittavan harppua ja laulavan uneksien sen säestyksellä. Jos häneltä kysyttiin mitä muuten harva uskalsi tehdä mikä häntä vaivasi, hän kääntyi tavallisesti pois päin.
Kun lukija runoa lukiessa tapaa tällaisia säkeitä, vetää liikanainen alkusointu hänen huomionsa puoleensa, niin että sisällys jää sivuasiaksi, joka tietenkään ei ole ollut runoilijan tarkotus. Mikä myöskin vaikuttanee, ett'ei Juteinin runo aina ole niin nautittavaa, kuin kansanruno on, on se, ett'ei hän ole runoillessaan käyttänyt »runojen kieltä», joka johonkin määrin eroaa kirjakielestä.
Siellä istui vanha vaari, veteli sauhuja sakeita myhäellen, suu mytyssä. Tuot' oli tehnyt yöt suviset. Kauhistui jo kappalainen, sentään itsekin älysi turhaksi lupauksensa; sopu säilyi pappilassa. Huomenna hymyili kaikki: luonto, luoja ja inehmot. JUHANNUS HELSINGISS
Petronius ei vielä ollut puhutellut häntä, sentähden hän nyt kumarsi hänelle ja rupesi, tavallisten tervehdyssanojen asemasta, lausumaan säkeitä, joilla Odysseus tervehti Nausikaata: Korkea ruhtinatar, joko ihminen vai jumal' ollet... Mutta jos ihmisten, maan pääll' asuvain suku sulla, Niin ylen autuas sull' isä ompi ja äitisi armas, Veljesi myös ylen autuahat...
Taistelun keskeyttää yö, ja Hektor käskee troialaisia viettämään sen ulkona taistelukentällä, aikoen heti aamun valjetessa viedä heidät taisteluun ja voittoon. Säkeistä 397-406 käy kuitenkin ilmi, että hän on kuin onkin tarkoittanut täyttä totta. Tämän ristiriidan vuoksi epäiltiin jo aleksandreialaisella aikakaudella säkeitä 28-40 epäperäisiksi. Il. Il.
Päivän Sana
Muut Etsivät