Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Mr Donovan tajusi kaiken tuon salaperäisen, käsittämättömän, jota voitaisiin sanoa itämaan kansojen sieluksi, ja jota muuten eurooppalaiset eivät ikinä opi täysin ymmärtämään. Hän oli tuo yksi poikkeus, joka oli tarpeen, jotta tämä yleinen sääntö saisi vahvistuksensa.
Hän ei ollut milloinkaan kirjoittanut nimeänsä semmoinen lakiasetuksen alle, joka ei vielä ollut noudatettavana, ja hänen lausuntonsa oli kuin sääntö kansakunnalle. Mutta hänellä oli niin hidas ajattelukyky, että hänellä oli tapana vaatia itsellensä parin viikon tuumausajan yksinkertaisimmankin asetuksen antamiseen.
Paina siis mieleesi se sääntö, että paetessa ei pidä koskaan kulkea suoraan, eikä koskaan kaivaa salareikää vastapäätä toista, ellei tahdo huojentaa takaa-ajoa vihollisille.
Kummallinen sääntö se on ja sallimus, ja tulee siitä kun lasten vanhemmat ovat niin varustaneet ja koonneet eli ovat virkamiehiä olleet, että tytöt naimattomina ollen ja vaimot leskeksi jäätyään saavat pensioonin; vaan että se niin on, on kumminkin ihmeellistä maallista onnea minustakin."
Oppia tulee , vaan ei suinkaan matkia! Me kylmäveriset arvostelevaiset pohjois-saksalaiset esimerkiksi emme saa matkia sitä tapaa ja luonnetta, mikä on meidän syvämietteisille schwabilaisille veljillemme omituisia; mutta hyvä on, jos me heiltä saamme herätystä. Päinvastaisessa suhteessa ehkä sääntö myöskin pitää paikkansa.
On olemassa ikivanha sääntö, jonka luonto itse on määrännyt ja jota me ihmiset emme voi kumota, se sääntö kuuluu: naisen maailma on kodin maailma. Mitä siihen lisätään, se on pahasta. Kapteenin äänessä oli jonkunlainen iloinen, päättävä mahti, ikäänkuin hän olisi arvellut lausuneensa ratkaisevan tuomion koko jutusta. Mutta ne naiset sitten, jotka eivät koskaan joudu naimisiin?
Ikäänkuin saman voiman vaikutuksesta nuo kolme Berniläistä heittivät liikahenkilöön yhtäläisen katseen, joka ei suinkaan ollut rohkaisevimpia. Sitten vihdoin teurastaja Hohenlock vastasi: "Noh! piru vieköön! se on tapojen sääntö." "Mitkä tavat?" vaeltaja hyvin kohteliaasti kysyi. "Huonot tavat", Kirschoff hampaiden välistä murisi; "ne, jotka ovat rikos kansaa, rikos Jumalaa vastaan." "Ohoh!"
Ja virkkoi: »Kaikki seikat keskenänsä on järjestyksessä, ja tää on muoto, mi Luojan kuvaks luomakunnan tekee. Olennot ylväät täällä nähdä saavat sen ikivoiman merkit, jok' on mitta, min mukaan sääntö tuo on luotu kerran. Ja järjestykseen, josta puhun, liittyy jokainen luonto eri lajeinensa ens syytään lähemmä tai loitommaksi.
FAUST. Ei pitkä partan' siedä tätä Niin heiluvaista elämätä; Se tie mua perillen ei viene, En mailmuriksi luotu liene; Niin piennä muiden kesken tunteun, Ja ainiaan ma kainoksun. MEFISTOFELES. Se haihtuu itsestään, oi ystäväinen. On itseluotto elon sääntö ensimmäinen. FAUST. Kuink' ulos sitte päästähän? Sa voitko vaunut, varsat, ajajan antaa?
Toinen virhe, jonka Juteini myöskin tekee, vaikk'ei niin usein kuin juuri mainittua, on oikeastaan sama kuin edellinen, mutta sopii mainita tässä erittäin, »De Poësi Fennicassa» kun, näet, on erikoinen neljäs sääntö, joka kieltää asettamasta säkeen loppuun kaksitavuiaia sanoja, joiden molemmat tavut ovat laajuudeltaan lyhyitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät