Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Ja taas hän nauroi että vatsa hytkyi. Ka... Tuota! hölmistyi Ropotti tyyten viisauttansa ja töllötti Osiipan oikeana veljenä. Mutta Iivana teki asiasta ruton lopun, ilmoittaen Ropotille äkkiä: Vot, Ropotti... Valjai!... Kapakkaan mennään, ryypätään!... Valjai! Ja niin he tekivät. Miehissä työntyivät he kyläkapakkaan ja juomingit laittoivat.
Lämpimään kiitollisuuden velkaan saattoi meidät vankilasta päässeet Suomen rautatieaseman henkilökunta. Suomalaiseen sivistyneistöön kuuluvain suhtautuessa meihin hieman kuin ruton saastuttamiin, varustautui mainittu henkilökunta heti maanantaina rohkeasti ja auliisti ottamaan meidät huostaansa.
Kun asia ei ruvennut sillä lailla edistymään, teki Vatanen ruton päätöksen ja sanoi: »Sitähän tässä minäkin ajattelin, jotta otetaan se lähtiessä, niin saa tyhjäksi pullon, jolla voi tuoda häiksi.» Antti vähän väkisteli näön vuoksi, mutta lopulta myönnytti: »Ka kun sinä nyt sitä niin tyrkytät, niin eipähän tuo nyt viisasta miestä muutama ryyppy sen hullummaksi tehne.»
Konradille ei Kersti milloinkaan ilmoittanut käyttävänsä kaiket iltapuolet sairashoitoon, ei ainoastaan pormestarin ladossa vaan muuallakin. Hän pelkäsi nimittäin sepän rupeavan häntä kammoamaan ruton tuojaksi, jos kuulisi, miten tämä joka päivä kuni laupeudensisar toimiskelee rutto- tautisten luona.
Ruotsin kuninkaan "neliskulmainen" onni oli pyörinyt eteenpäin kuin kiitävä pallo, milloin voittoja tuottaen, milloin tappioita, milloin herättäen hurmaavia toiveita, milloin niitä pettäen, mutta aina tallaten vainioita, hävittäen kyliä ja kaupungeita ja kansojen hyvinvointia, ja levittäen miekan, tulen ja ruton kauhua kaikkialle, missä kulki.
Ruton tapaiset hajut lemuavat heistä niin, että sivukulkijat tahtovat tukehtua; kerjäläislaumat piirittävät sinua, ja alinomaa kuulet korvissasi huudon: "Herra, anna lahjoja, anna syötävää!"
Hyvä on, kun semmoisenkin koetuksen kautta, kuin tämän ruton, oppii, kuinka kokonaan epätietoista kaikki on täällä. "Jos laiva itse", niinkuin Gottfried sanoo, "on haaksirikon vaarassa, kukapa lastista vastannee?" Tästälähin tyydyn siihen ainoaan vakuutukseen, jonka Jumala T:ri Lutherin sanojen mukaan antaa meille Hänen läsnä olonsa ja huolenpitonsa vakuutukseen: "minä en koskaan hylkää sinua."
Ja mitäs se sinua koskee", virkkoi Rothsayn herttua, "jos minusta on hauskempi tulla myrkytetyksi ruton kuin apteekkarin kautta? Pitääkö muka sinunkin pistää jotain vastaan?"
Mutta jos saamme pois tieltä tämän jumalattoman vaimon, koko kirkon ruton, ja hänen viettelijänsä, Belzebub'in palvelijan tapetuksi, niin se kuitenkin luetaan suurena päivänä minulle pieneksi ansioksi, eikö niin, Knox? KNOX. Sitä en tiedä. RUTHWEN. Etkö sitä tiedä, Knox? Kehoitathan sinä tähän työhön, olemmehan kokoontuneet sinun taloosi. KNOX. Minä en koskaan ole kehoittanut siihen.
Siitä hetkestä saakka en enää pelkää kuolemata. Viidennelle kahdeksatta kääntyissäni kenties taas alan sitä kammota. Sodan sekä ruton raivotessa olen huoleton kuin olisi kaikki vaan lasten leikkiä. Ja kun ihmiset näkevät jonkun niin luottavan itseensä, niin hekin luottavat häneen. Mutta minusta näyttää kuin olisi teillekin samallainen ennustus tapahtunut, kosk'ette lainkaan pelkää kuolemaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät