United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Niin, mutta ei huomisaamuna. Ja minä en Halketina rupeaisi meluamaan siitä. Täällä ei ole hyvä joutua riitaan vallanpitäjäin kanssa. Yksi neekeri enemmän tai vähemmän, mitä se merkitsee? Hän joutuisi kumminkin ammutuksi jollakin toisella tavalla tai kuolisi nälkään, ellemme me häntä tapa."
"Juokaa enempi äiti, sitä lientä!" sanoi Matti. "Matti parka! Sinä tahtoisit kerralla äidin terveeksi, vaan se ei käy niin hätään, sillä jos lääkettä nauttii tavattomassa määrässä, tekee se vaan paljasta pahennusta." Elsa ja Matti olivat sitten kaiken päivää huoneessa, odotellen, miltä sairaan tila rupeaisi näyttämään. Sairas nukkui hyvän osan päivää joteskin rauhallisesti.
Ensin ei hän sitä niin miksikään ottanut, nuoressa mielessä kun niin helposti herää ajatus uudesta, joka rahalla saadaan. Juttuna hän piti vieläkin sitä, että Saviojan Ville häntä hätyyttämään rupeaisi. Kuitenkin hiukan arvelutti. Mutta kohta hän jälleen uhkamielisenä päätänsä nosti. Tulkoon! ajatteli. Minä kokoon tänne Vennun ja Iikan Antin ja s ja vaikka yksin minä niille näytän.
En ole nähnyt tervatynnyrinkään vierivän ilman vierittämättä muutoin kuin alamäessä. Maanjäristyksen aikana voivat veneetkin vieriä ihan itsestään mereen. Kuitenkin toivoisin, ettei se vene missä minä satun kulkemaan, koskaan rupeaisi vierimään.
Kreivittäret jatkoivat kuitenkin aamunkoittoon saakka ääneti matkaansa tai keskustelivat ainakin semmoisista asioista, joita ei maksa vaivaa kertoa; ja koska nyt oli oltu niin monta tuntia yhtä mittaa hevosen selässä, alkoi Qventin pelätä, että heitä rupeaisi jo väsyttämään. Hän tahtoi siis saada tietää kuinka pitkä matka oli vielä lähimpään lepopaikkaan.
Eikö meillä siis ole mitään pelastuksen toivoa, jos laiva rupeaisi kaatumaan? On, meillä on hirveän paljo toivoa. Kyllä kapteeni katsoo, ettei hän kaada. Minä tunnen itseni niin turvattomaksi... Kaunis leski katseli arasti ympärilleen ja kasvoilla kuvastui viehättävä pelko.
Mitä jos hän yhtäkkiä puistaisi koko entisen ikävän elämän hartioiltaan, ja nyt juuri tästä hetkestä alkaen rupeaisi iloiseksi, hyväksi, ja telmisi niinkuin vallaton poika Lyydin kanssa. Hänen silmänsä rupesivat loistamaan. Nyt mennään kertomaan uutista muille, sanoi hän ottaen Lyydiä kädestä ja vetäen mukanaan. Mennään, sanoi Lyydi.
Tosin se Henrikiä vähän nauratti, mutta ei hän sentään jäänyt ulos, vaan meni sisälle. Uuno oli sytyttänyt molemmat kynttilät ja käveli takitta edestakaisin, peukalot liiviaukoissa ja paperossi hampaissa. Hän oli jo saanut huoneen täyteen savua. Nähtävästi hänellä oli jotakin sanomista Henrikille, mutta hän odotti, että Henrik rupeaisi riisuutumaan.
Jumalan kiitos! tuolla tulee emäntä kotiin; jos nyt hän rupeaisi edes torumaan, niin unohtaisin nämä ajatukset!" Emäntä ei torunut, hän oli lempeä ja ystävällinen. Tyttö pyrki kylään käymään, sai luvan ja läksi tervehtimään "äitiänsä", joksi hän kutsui vanhaa Katria. "Mitä kuuluu, äiti?" "Hyvää vaan; ja senpä sanon senkin vuoksi, kun tyttöseni tulee jo näin aikaiseen luokseni".
Stanley käski tulkkien sanomaan heille, että hänellä oli ainoastaan yksi venhe ja viisi kanoottia, jotka olivat täynnä sairaita, ja koska hän ei ollut tänne tullut taistelemaan, niin hän ei myöskään rupeaisi hieromaan riitaa heidän kanssaan.