Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


Kukapa olisi silloin, kun kanttori Huopala kävi Rumpuniemessä, voinut uskoa että Rumpuniemen emäntä, kiivas henkivakuutuksen vastustaja, Loviisa, vielä kerran itsekin olisi henkensä vakuuttanut. Mutta niin kuitenkin kävi. Kohtalo satutti sillä tavoin, että Ristosta ja hänen nuoruutensa lemmitystä vielä tuli onnellinen pari.

Ja kun siinä oli ensin puhuttu jokapäiväisistä asioista, tuli sitte henkivakuutuskin puheeksi. Rumpuniemen emännän nato, Lehtolan emäntä, joka myös sattui silloin olemaan kälynsä luona käymässä, rupesi heti tulijoille moittimaan kälyään henkivakuutuksen vastustamisesta. "Tässä juuri puhuimme," sanoi hän, "miten suuri siunaus jälkeenjääneille on henkivakuutuksesta.

Risto laittoi Rumpuniemen paikan mitä parhaimpaan kuntoon, ja hallitsi siinä melkoisena isäntänä. Loviisa viihtyi myöskin paremmin kuin koskaan ennen, ja menestys näkyi heidän toimintaansa seuraavan kaikessa.

"Onkos isäntä kotona?" kysyi kanttori. "Isäntä ... e-ei," vastasi renki. "Missä hän on?" kysyi Risto. "Juhannuksen aikaan se kuoli..." sanoi renki hitaasti. Tämä vaikutti oudosti tulijoihin. "No, mutta käydään nyt talossa kuitenkin," sanoi kanttori, ottaen kärryistä laukkunsa ja pudistellen vaatteitansa. Ystävällisesti otti Rumpuniemen emäntä vieraat vastaan.

Kyllä kälynikin sen nyt jo vähän huomaa, kun on nähnyt kuinka minä olen miesvainajani henkivakuutussummalla maksanut taloni kiinnityksen. Mutta se on nyt myöhäistä huomata, kun veli-Antti jo on haudassa." "No eikös Rumpuniemen Antti ollut henkivakuutettu? Muistaakseni oli hän innokas edistyksen mies, joka puuhasi kaiken hyvän eteen?

Päivän Sana

gabrieli

Muut Etsivät