Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Minä lupaan tunnustaa! Auta lasta! Auta lasta! katso hän kuolee! Kun lääkäri aamupäivällä tuli sairasta katsomaan, kirkastuivat hänen kasvonsa heti ja hän ilmoitti, että vaara nyt oli ohitse. Jumala oli kuullut rukoukseni. Lapseni parantui taudistaan. Olin selvillä itsestäni. Minun oli avattava sisäinen elämäni maailmalle. Minun oli tunnustettava kaikki rauhaa ja onnea saavuttaakseni.
Tapahtukoon minulle mitä tahansa; viimeinen ajatukseni olet oleva sinä, viimeinen rukoukseni on oleva sinun edestäsi". Masha nyyhki, painaen päänsä rinnalleni. Minä suutelin häntä palavasti ja läksin kiirein askelin pois. SEITSEM
"Mutta katumukseni kauhistuksessa uudistin minä kuitenkin aina ajottaisin nöyrän rukoukseni, ja toisinaan vaikutti se vainoovaan henkeen. Hän vaikeni usein viikkoja, kuukausia.
Mielessäni kaikuivat sanat: "Mitä ikänä te anotte Isältä minun nimeeni, sen Hän antaa teitte", ja siihen luottaen poikkesin tiepuoleen, laskeusin suuren kiven suojaan ja rukoilin Jumalan heti toimittamaan minulle paikan kauppapuodissa sekä lupasin siinä toimessani olla uskollinen ja nöyrä. En kumminkaan voinut olla vakuutettu rukoukseni kuulemisesta.
Minun rukoukseni kuului näin: "Herra, anna evankeliumisi valon pian paistaa tälle viheliäiselle kansalle, että he totuudessa tuntisivat sinut ja saisivat kokea sydämmessänsä sinun rauhaasi!"
Hän tahtoi heti kääntyä takaisin, hyvä sanoma ei saattaisi tulla liian aikaiseen; Villiam nousi ja seurasi häntä. "Jumala kuuli rukoukseni," ajatteli Margreta; "mutta eikö ole kummallista? Ilo siitä, että voin tuoda apua, on kyllä suuri, vaan ei kuitenkaan niin suuri kuin ilo, jonka tunnen, kun ajattelen, että Emilin ystävä on niin hellätuntoinen, niin hyvä ja jalo."
Miten kauhea tämä yö sinulle lienee ollut, ja miten tuskallinen oletkaan ollut." "Minä rukoilin Jumalaa ja Vapahtajaani, ja nyt hän on kuullut rukoukseni." "Toivon, että molemmat pääsemme onnellisesti täältä ylös. Köysi on vahva, jotta et tarvitse peljätä." "Nyt en enää pelkääkään." "Istu nyt tähän silmukkaan, minä sidon meidät molemmat kiini.
HIEBONYMUS. Ainoastaan siinä tapauksessa, ett'ei vihollinen sitä ennen tee rynnäkköä. kolmas fiofjtaus. Perpetua ja Ebba. EBBA. Minun rukoukseni ovat vähä-arvoiset! Kuinka kuulisi pyhä Brigitta minun, nunnaksi vielä vihkimättötnän ääntä? Tuolla ulkona valleilla on sopivin paikka minulle! Siellä tahdon vartoa vihol- listen rynnäkköä!
Monta monista kertaa rukoilin minä sinun edestäsi Jumalaa ja hän kuuli rukoukseni; sillä enkelin ääni kuiskasi korvaani meidän kohta toisemme näkevämme. Kustaa! sinä olet suutoin sanatoin; sinun on kukatiesi vilu; ehtoo on vilpeä ja sumu kylmä; me olemme istuneet liian kauan." "Emme suinkaan ole istuneet liian kauaa," vastasi Kustaa.
Ja saapukoot rukoukseni taivaasen, että siitä lapsesta tulisi hänelle onnea ja lohdutusta ja kunniaa koko hänen elin-ajakseen! Rakastakoon se häntä ja olkoon se kuuliainen hänelle hänen vanhoilla päivillänsä, avullinen hänelle viimeisiin saakka, enkeli hänelle täällä ja tämän jälkeen!" "Amen!" lausui tätini. "Vaimo oli ollut vähän peloissaan ja ujona", lausui Mr.
Päivän Sana
Muut Etsivät