Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. joulukuuta 2025
Mut kädet ristissä kuin rukoillen nyt vanhus vaipui tuomar'istuimeen; hän voittajana ylimaallisen sai rauhan palkakseen. Ja läsnä olleet todistivat niin he kertoivat sen usein innoissaan kirkastus ihmeellinen huomattiin nyt hänen kasvoillaan. Ett' oli valo taivaan ihanin, siit' oli heillä yksi ajatus; mut mistä kaunis kohde syntyisin, siit' eri arvelus.
Ankaran, todellakin vilpittömän tunteensa vallassa vaipui Leonard puolisonsa jalkoihin ja syleili rukoillen hänen polviaan. Tämä katseli muutaman hetken ääneti häneen. Sydämessään näytti tapahtuvan koko hänen elämäänsä koskeva päätös hänen itsetuntonsa ja rakkauden välillä. Hän kumartui, irroitti Leonardin kädet polvistaan ja nosti hänet ylös. Leonard! sanoi hän.
"Mitä tarkoitat?" huudahti hän samalla tuimasti ja liikutettuna, "mitä tarkoitat sanoessasi 'en voinut muuta? Mitä se on, mistä puhut...?" Tällöin otti Mirjam hänen toisen kätensä, painoi sitä ikäänkuin rukoillen rintaansa ja kuiskasi tuskin kuultavasti: "Veljeni, minut on kastanut Johannes, Jeesus natsarealaisen opetuslapsi..." Sauluksen silmistä välkähti salama.
Kiitollisuuden vallassa ojensivat he kätensä taivasta kohti hiljaa rukoillen; samalla kun kiittivät Jumalaa isän pelastuksesta, rukoilivat myös veljensä pelastusta. Mutta joka hetki kävi heidän toivonsa yhä vähemmäksi.
»kädet ristissä, raivolla rukoillen, ylös silmin hehkuvin tuijottaen, ja huulilta, joilla jo kuolema on, soi laulu hurja ja lakkaamaton!» Veljet kuuntelevat. Mikä onkaan tämä merkillinen kuolinvirsi?...
Sillä näetpäs, poikani, tästä nousee keräjän juoksut; kruunun rautakouran huudan minä avukseni, ja luulenpa, ettes juuri naureskele, koska kontillaan edessäni ryömit lakituvan laattialla, rukoillen rikostasi anteeksi minulta. Juuri niin sinua opetan, tansmestari! Ettes vähän häpee narrata itsellesi toisen kunniallista morsianta, sinä, sonnivaska, puuhevoinen, tervattu kuusen juurikko!
Kustaan päätös Hästeskon rangaistukseen nähden oli järkähtämätön ja molemmat armonanomukset jätettiin leppymättömästi huomioonottamatta. Turhaan koetti kuninkaan sisar, prinsessa Sofia Albertina rukoillen ja kyyneliä vuodatellen taivuttaa häntä lieventämään kuolemantuomiota ja yhtä turhaan antoi runoilija Leopold kuningas Kustaalle runoelman saadakseen hänen sydämensä värähtämään armollisuuteen.
Silloinen ylipäällikkö Suomessa, paroni Cronstedt, teki kirjeessä kuninkaalle selkoa yleisestä hädästä Suomessa, rukoillen, ettei hallitus rikkoisi väliänsä Venäjään, koska suomalaiset nyt jo olivat nääntymäisillään siitä yleisestä kadosta, joka oli maata kohdannut, ja koska edellisen sodan seuraukset vielä kaikkialla tuntuivat.
»Koskeivät he anna minulle päivällä pahaakaan rauhaa», vastasi tyttö. »Kyläläisetkö?» »Niin, herra.» »Mitä he tekevät sinulle?» »No, mitä he aina tekevät heittelevät ja paiskiloivat.» »Virran ylitse?» »Niin juuri, herra.» »Kun sinulle vasta tehdään pahaa, niin tule minua hakemaan.» Regina ei vastannut. »Ymmärrätkö?» Regina risti kätensä ja katsoi häneen rukoillen. »Mitä nyt?»
"Nuo syntiset koirat vainoavat minua!" virkkoi hän. "Annas minulle vähäsen lihaa ja leipää, minun täytyy kivuta ylös tuntureille!" Seimke laski pikku Vaidin taljalle ja vavisten täytti hänen pyyntönsä, samall' otti Lamik eväspussin ja kiinnitti sukset jalkoihinsa. "Jää lapses luo, Lamik," sanoi Seimke ja rukoillen tarttui hänen käteensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät