United States or Czechia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Omasta kädestä. Susi. Niin, niin! Kenen kädessä, sen kärsässä. Roponen. Jos niin tahdotte. No, olkaa terveinä! Muut. Terveiksesi! Roponen. Ohhoh, kuinka hyvää se olikin! Passipo suulleni, kun oli kerälläni! No! Huttunen. Ei, ei, kiitoksia! En minä huoli. Susi. Huolimatonta lyödään. Roponen. No, mitä turhia! Ota nyt ryyppy! Ei se pahaa vanhoille luillesi tee. Susi. Mielesi kumminkin tekee.
En minä ole mikään koiran penikka, jonka saa potkaista ulos milloin vaan tahtoo ja taasen kutsua takaisin, kun kaalivadista lusikkaan luu sattuu. Ei, Roponen. Muuten voin sinulle ilmoittaa, päästääkseni sinut huolistasi, ett'en aiokkaan enää kosia tytärtäsi. Tosin olen häntä rakastanut ja rakastan vieläkin, mutta kaikessa tapauksessa olen päättänyt hänestä luopua. Anni. Mitä sanot? Andrei.
Roponen. Nyt on taistelu alkanut, ystäväni. Huttunen. Mitä oletkaan tehnyt, Roponen? Kipuna. Parasta lie, että vältämme hänen vihansa ajoissa. Huttunen. Nyt on vielä aikaa siihen. Susi. Niin, ehkä se olisi parasta. Roponen. Jos taistelun alussa masennutte, mitenkä voin teihin luottaa, kun tiukempi tulee? Juvakka. Emme me masentuneet ole laisinkaan. Susi. Eihän vielä mitään hätää ole. Huttunen.
Kuka siellä? Andrei. Minähän täällä olen. Roponen. Juhana, laske hänet sisään. Andrein pitää ottaa osaa tähän neuvotteluun. Juhana. Roponen. Olisit voinut alusta asti olla läsnä kuulemassa hauskoja uutisia. Andrei. Mitä uutisia? Juhana. Miks'et ollut kuulemassa? Harakalle räystäälle ruokaa kannetaan. No, isä, mitä sanot? Juvakka. Mitäs muuta kuin että ryhdyt asiaan. Roponen.
Hyvästi nyt, eloni, Ilot, leikit, nuo Lapsuuden unelmani! Kaikk' on mennyt tuo. Jälellä mull' ompi vain Kuolon kolkko tie, Sinne haava rinnassaan Nyt jo minut vie! Yksin hauta enää voi Mua lohduttaa; Kohta kello kalman soi, kuolo kolkuttaa. *Tyttöjä, Poikia, Vouti, Juhana, Roponen, Kipuna, Kosmin, Pekko.* *Laulu 14.* Tytöt. Tulkaatte, tytöt, kokohon! Aamusta jo alkakaamme.
Ei sinun pidä koskeman Herran voideltua! Roponen. Mitä sinä, veikkonen juttelet? Onko tuo kansan sortaja Herran voideltu!
Audotja. Hänelle ilmoitettiin siinä myöskin, että herrat aikovat joka taholta lähettää hallitsijalle anomuksia talonpoikain puolesta... Roponen. Hekö anomuksia meidän puolestamme? Audotja.... että talonpojat muka eivät tahdo millään muotoa vapautta vaan haluavat olla entisten herrojensa vallan alla. Roponen. Vai semmoisia he tuumivat! Hyvä! Vai kirjoittavat talonpoikien nimessä anomuksia!
Niinkuin Juhanan liukas kieli jo ennätti ilmoittaa, minulla on kosintatuumat, vaikk'ei sellaiset kuin hän vakuuttaa. Minä todellakin rakastan tytärtäsi Annia. Roponen. Annia! Andrei. Ja pyydän suostumustasi avioliittoomme. Roponen. Todellako? Kylläpä sinulle juolahti mieleen! Joko sinä olet unohtanut, mikä juopa on sinun ja Annin välillä? Eikä Anni suostu koskaan sinulle menemään. Andrei.
Onhan kuningas viisaampi kuin kaikki hänen ajutanttinsa yhteensä. Huttunen. Vai niin hän sanoi! Jumala häntä siunatkoon, antakoon hänelle pitkän ijän! Oikein minun tekisi mieleni laulamaan yksi virren värssy. Susi. Jätetään nyt se! Juvakka. Ei sovi viinapullon ääressä jumalista laulaa. Huttunen. Jumalan viljaa se viinakin on. Roponen. Parempi minustakin on jättää se. Kipuna. Niin, niin! Roponen.
Horjahdin, se on totta, mutta olinhan valmis vaikka kahleilla sovittamaan hetken hairahdusta. Kosmin. Olet ollut orja, mutta, kiitos Luojan, sinulla ei ole orjan mieli! Tule pojakseni! Andrei. Isäni! Ja sinä, Roponen! Voinko sinulta toivoa anteeksi saavani? Roponen. Vielä enemmän! Paraan aarteeni maailmassa, tyttäreni! Olkoon hän sovinnon merkki teidän ja meidän välillämme! Kaikki.