Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Hän lausui: »Rakkaus, mua kaunistava, päämiestä toista muistamaan mun käskee, min vuoks tääll' omaani niin kiitetähän. On oikein: missä toinen, siellä toinen; päämäärän saman vuoks he taistelivat, siks kunniakin sama heille tulkoon. Armeija Kristuksen, jot' ollut kallis ol' asestaa, se viiriänsä seuras hitaasti, arkana ja rivein harvoin,
Jos tahdotte kirjoittaa nimenne näitten rivein alle, jonka kautta luovutte kaikesta vallasta veljennetyttären yli, ja sitoudutte siihen, ett'ette täst'edes koskaan enään ilmesty Englannissa eikä Sveitsissä, niin minä puolestani allekirjoitan lupauksen, joka vakuuttaa teidät vapaaksi kaikesta vastaisesta vainoomisesta meidän puolelta."
Mitä täällä kahdenkesken päätettiin, tuli vasta 1914 sodan aikana ilmi: tshekkiläisten pataljoonien meno suljetuin rivein venäläisten puolelle. Niinkuin menneellä vuosisadalla raukesi nytkin kaikkien slaavilaisten yhtyminen Puolan kysymykseen.
Tanssijain ja istujoiden rivein Välitse hän turhaan pyrki, vihdoin Täytyi tulla valoon laattialle. Halpa puku yllään, soman päänsä Kiharoissa valkokukka-vanne, Astui hän, ja kaikki häntä tähtäs, Astui ujostellen yhä eemmäs, Kunnes seisomaan jäi kreivin viereen. Se ol' Jenny. Immen posket hehkui Kuumemmin kuin ruusun, lempee silmä, Maahan luotu, kartti katsojoita.
Aina mie piloinen piika Kiinitin kylän kiveä, Kylän vuorta vierittelin, Kylän keträsin keriä, Kylän väännin värttinöitä, Kylän paitoja parannin Omat paitani paheni. Aina minulle annettihin Riihestä rivein riusa, Saunasta jykein loukku, Rannalta ravein karttu, Suurin taikko tanhuasta.
Syvälle pyrjit tieteen totuuksihin, Syvälle luonnon ongelmoiden taa, Ja syväin rivein poviin, sydämihin Valoa tahdoit, tulta tartuttaa. Voi, kuinka monta oksaa tuorehinta, Vihryttä kuolo leikannut on pois Sukumme puusta, joilta runsahinta Hedelmää toivoella saatu ois!
Sunnuntaina 22 p. tammik. 1905 työmiehet Pietarin tehdaskortteleista suljetuin rivein, ilman aseita ja punaisia lippuja, mutta sen sijaan pyhimystenkuvia kantaen ja kirkkolippujen liehuessa kulkivat Talvipalatsille, "isä" Gaponin heitä johtaessa.
Myöhemmin tuli ilmi, että hän ilman omaa ponnistusta, naurettavalla tavalla, voimatta sanaakaan sanoa, oli tihein rivein rynnäkölle rientävän komppaniansa vauhdilla tullut sysätyksi eteenpäin ja nostetuksi muurin yli.
Hän lausui: »Rakkaus, mua kaunistava, päämiestä toista muistamaan mun käskee, min vuoks tääll' omaani niin kiitetähän. On oikein: missä toinen, siellä toinen; päämäärän saman vuoks he taistelivat, siks kunniakin sama heille tulkoon. Armeija Kristuksen, jot' ollut kallis ol' asestaa, se viiriänsä seuras hitaasti, arkana ja rivein harvoin,
Päivän Sana
Muut Etsivät