Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. toukokuuta 2025


Hänen neuvojensa noudattaminen oli aina tuonut voiton. Nuo muistot risteilivät hänen aivoissaan ja melkein huumasivat hänet. Prefektin askeleet kuuluivat. Hän hypähti pystyyn. Leopardi, joka sisääntulijan vuoksi työnnettiin syrjään mukavalta paikaltaan ja jonka leikki keskeytettiin, nousi muristen ja katseli uhkaavasti ovea kohti näyttäen keltaisia hampaitaan.

Minkälainen oli sen aamu oleva? Syntyikö siellä jotakin pyhää? Oliko kansojen päivä koittamassa? Miljoonat aivot työskentelivät tuon yön pimeydessä. Miljoonat ja taas miljoonat ajatukset risteilivät tuon synkän ja tähdettömän taivaankannen alla. Nekö kävivät sotaa keskenään? Sekö oli oleva tulevaisuuden vallankumous? Silloin ei häntä tarvittu enää. Silloin hän voi mennä rauhassa levolle.

Oletteko murhannut hänen taikka elääkö hän vielä elämätä, johon verraten kuolema olisi tuhat vertaa parempi? Tunnustakaa rikoksenne ja selittäkää miten tämän asian laita on?" Eversti Stålsköld odotti turhaan vastausta; ei sanaakaan kuulunut paroonin huulilta, mutta hänen ruumiinsa värähteli kuni vilutautisen ja mitä moninaisimmat mietteet risteilivät hänen päässänsä.

Mutta yöllä tuli ankara myrsky; salamat risteilivät toisiansa ja sade valui virtana, samalla kun maanjäristyksen vaikutuksesta äkkinäisiä täräyksiä kuului ja tuntui.

Ja hänen hermonsa tähän kummalliseen keskusteluun, jossa vaitiolot nähtävästi merkitsivät enemmän kuin sanat ja jossa näytti olevan joka sekunti kysymys, kumpi ensin varomattomuuden sanoisi, kumpi ensin haavoitettavan puolen itsestään paljastaisi. Tuhannet ajatukset risteilivät hänen aivoissaan.

Minun takanani oli yhä syveneviä vuoren laaksoja, siellä täällä olevine Indianikylineen; kaukaisuudessa näytti tämä aleneva näköpiiri taivaan ranteesen yhdistyvän, ja edessäni levitteliihe aaltomaisesti kuivat, äärettömät ylängöt, joita siellä ja täällä pitkät, matalat ja jyrkkälaitaiset vuoren selänteet risteilivät.

Hetviähän se Samu tämän iltaa tanssittelee, ajatteli hän, ja taas tuntui niin kummalliselta. Hän halusi nähdä, pyörittääkö Samu Hetviä yhtä innokkaasti kuin oli häntä Takanaan nurmella pyörittänyt. Ajatukset risteilivät, kunnes uni taivutti hänet. Palaamme Salmelaan. Illallisen jälkeen tarjottiin talkooväelle teevettä. Isäntä oli kovin mielissään työn onnistumisesta.

Uudet, oudot ajatukset risteilivät hänen mielessään. Hetken perästä Anna jatkoi kääntyen häneen. "Niin se särkyi nuoruuteni onni, mutta, Olli, se tuli ehyeksi taas, kun sain sinut ystäväkseni." Nuo sanat sattuivat omituisen kipeästi Hartiin. Hän alkoi niin peloittavan selvästi aavistaa, mitä hänen ystävyytensä merkitsi Annalle. Ystävyys! Hyvä Jumala, sekö nimitys oli se oikea?

Niin, täti, sanoin minä ääneen, keskeyttäen nuo vastakkaiset lausunnot, jotka ajatuksissani risteilivät, niin, rukoilkaamme ahkerasti, ja Jumala on kuuleva rukouksemme, Arno on palaava vahingoittumatta.

Eikä kumpikaan heistä enää senjälkeen pitkään aikaan puhunut mitään. Monet ajatukset risteilivät Johanneksen aivoissa. Vihdoin ne purkautuivat tuohon yksinkertaiseen, mutta kohtalokkaaseen kysymykseen: Liisa, olenko minä siis jotakin sinulle? Liisa kohotti päänsä ja katsoi suurin silmin häneen. Eihän minulla muuta olekaan, sanoi hän. Nyt ei Johannes uskaltanut kysyä enempää.

Päivän Sana

ahdistat

Muut Etsivät