United States or Honduras ? Vote for the TOP Country of the Week !
Erikson mietti hetken ja sanoi sitten jyrkästi: "No, sen sanon teille suoraan, herra konsuli, että jos minun autuuteni riippuu siitä, että polvistun teidän rinnallanne ja sanon pari jumalista sanaa, niin ei se ole paljon arvoinen."
Kyllä tekin olisitte sietänyt aika saunan, mutta nyt kun taas olette päässyt älyynne, ei siitä enää ole puhettakaan ja kaikki on taas hyvin. Niin, nyt voipi kuka kunniallinen mies hyvänsä kävellä rinnallanne, eikä kukaan uskalla teitä konnaksi sanoa. Suoraan sanoen: yleiseen pidetään teistä enemmän kuin oppineesta veljestänne, vaikka hän tahtoo olla suuna päänä joka paikassa.
"Teitä, johon koko maailma luo ihmetellen silmiänsä, rakastan ja kunnioitan minä, sillä minä tiedän, että teissä asuu suuri ja ylevä henki, joka ei muuta etsi kun kansanne onnea; minä tiedän että teissä asuu voima, joka voi, ja ymmärrys, joka taitaa kansanne onnelliseksi tehdä. Mitä minä olen teidän rinnallanne? Suuri oli onneni hyväntekijäni perheessä.
Pyydän, ettette pane pahaksenne, emäntä ... sanon vaan kaikessa ystävyydessä ... sillä luulen, ettei kukaan uskalla sitä suoraan teille sanoa ... vaikka kaikki sen kyllä huomaavat... No...? mitä sitte? Alatte vanheta ... emäntä... Teidän rinnallanne olen vielä kuin nuori tyttö! Verratkaapa vaan! Ja muutama aika sitte oli teillä sama käsitys minusta ... ellen ole sattunut erehtymään...?
Te tiedätte, ett'en enää ole niin nuori; minä en voi tarjota sydäntä, täynnä iloa ja riemua, joka rakkaudellaan voisi muuttaa elämän kauniiksi runoudeksi; mutta, jos tahdotte käden, joka aina on oleva yhtä uskollinen, silmän, joka aina lempeästi teitä katselee, totisen miehen, joka ei tiedä suurempaa onnea, kuin työskennellä teidän edestänne, ja joka tuntee tulevansa yhä voimallisemmaksi teidän rinnallanne niin niin tässä nyt olen.
»Hänen ainoa toivonsa on taivaassa», vastasi nuori skotlantilainen; »mutta minnekä päätättekin lähteä, seuraan minä rinnallanne rohkeana oppaana ja suojelijana.» »Miettikäämme», sanoi Isabella; ja hetkisen aikaa vaiti oltuansa hän lisäsi: »Luostariin minä mieluinten menisin, jollen vain pelkäisi, ettei se olisi tarpeeksi vahva muuri vainoojiani vastaan.»
Hauta kuollehille, mut elon kutsut jälkeenjäänehille. Nyt uudet suvut, pystyin otsin saa ne astua myös Suomen kamaraa maan senkin puolesta on kuolla uskallettu, tie vapauteen on verin lunastettu. Ja siitä kiitos teille, toverit, te verin seppelöidyt sankarit! Mut hän, ken kaatua ei saanut rinnallanne, hän jatkakohon elontoimianne. Selin elämään.