Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. lokakuuta 2025


Yhden ainoan pikku järjestelyn hän piti tarpeellisena hän antoi Riitan mennä kaukana asuvaa äitiään katsomaan. Mutta siinäkin asiassa kohtalo oli lempeä: Riitta oli jo monesti siitä puhunut, niin että tarvitsi vain ilmoittaa että nyt se sopi. Ja tällä kertaa hän ei välittänyt vähääkään välähtivätkö ehkä Riitan silmät vai ei pääasia oli, ettei läheisyydessä ollut syrjäistä silmää näkijänä.

Ota se ja pistä salaa alttariliinan alle. Kun rippiviinaa siunaa, sitäkin samalla siunaa. Käärin sen sitten lämpimiltään Riitan ympärille ... siitä nousee ja paranee. Hän oli työntänyt huivin rouvan eteen. Rouva heitti sen inholla maahan ja huudahti: Hyi sinua, pyhän sakramentin saastuttaja, kirkon rangaistuksen olisit ansainnut, jos kertoisin!

Kun miehet samana iltana tulivat työstä, kantoi Riitta, kesken taikinan alustuksen, kaikki kihlakalut Ollin syliin. Olli muuttui siitä niin alakuloiseksi, että isäntä pelkäsi hänen järveen menevän. Sen vuoksi toimitti hän Ollin ja Riitan leikkaamaan isoa ruishalmetta salolle ja muun väen lähetti taas toiselle suunnalle.

Nyt täytyy Riitan mennä Hannulle vaimoksi, sillä minä olen luvannut tyttäreni hänelle ja tiedäthän, ettei Mattivaari sanaansa syö. YRJ

Eräs piioista taas väitti selvään kuulleensa Riitan aitan ovea "auvottavan", ja kun hän oli koettanut ylä-ikkunasta sinne päin katsoa oli portailla liikkunut jotakin mustaa ja kuulunut sipinää ja naurun hihitystä, mutta hän ei ollut uskaltanut ulos katsomaan lähteä.

Kun oikein pyytäisit, niin rukoilisi Riitan puolesta, panisi koko seurakunnan polvilleen ja parantaisi... Riitan minä kuoriin kantaisin. Ei auta toisten rukoukset, ja jos Jumala tahtoo, voi parantaa ilmankin. Auttoihan ennen ... hurskas erakko, joka ennen vanhaan kuului tällä paikalla olleen, niin kun pani kädet päälle ja rukoili koko seurakuntansa polvistuessa, niin avun sai.

Riitta taaskin ihmetteli hänen rumuuttaan. Suupielet ja nenän-alusta nuuskaisessa limassa, hiukset takussa ja silmillä. Entä nuo posket sitten! Likaisen harmaina ne pullottivat aivan kuin olisi suuri tupakkamälli ollut molemmin puolin suussa. Ei siellä sentään ollut, vaikka siltä näytti; nuuskaa hän vaan piti huulessaan. Ja oli tuo vaatteen tyylikin Riitan mielestä vähän kummallinen.

Mutta kun Heikki kohta sen jälkeen istui rekeen kyyditäkseen Riitan ja Marian takaisin Lohilahdelle, ja Elias itse ilman mitään seikkailuja kulki jalkaisin sillan yli, niin tuo hetkellinen epäluulo kohta haihtui hänen mielestään. Heti joulun jälkeen rupesivat Heikki ja Elias kaikin voimin taloa rakentamaan.

Viimein aukenivat taas hänen silmänsä ja yhteen jaksoon puhui hän: "täällä ei ole tyhjää, kun sinäkin olet täällä, Kalle. Tule Kalle! Tanssitaan, nythän ovat meidän häämme. Tie auki morsiamelle! Hei!" Silmänräpäys kului, eikä morsiammen rinta enää kohoellut. Kaikki oli lopussa, ja kyyneleet kiiluivat Riitan silmissä, kun hän ummisti lukkarin Reetan silmät.

"Ja mitä varten sen hänelle annoit; sinunlaisesi ei minun tytölleni tarvitse mitään antaa", tiuski emäntä. "Minä näin Riitan mielen sitä tekevän", vastasi jo vähän tyyntyneenä, "ja Riitta on niin hyvä tyttö, jotta hänelle antaisin, vaikka mitä itsenikin, vaikka hänen äitinsä onkin tuommoinen papumylly." "Entäs sitte sinä, herra ja mestari?

Muut Etsivät