United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tulijat eivät sanoneet hyvää päivää eivätkä tervehtineet talon väkeä, riisuivat vain turkkinsa päältään. Toinen herroista oli Koskelan kaupungin viskaali, toinen kaupungin poliisi.
"Hän ei ole pahantekiöitä", sanoi korpraali, kun he riisuivat hukkuneen ja alkoivat hieroa hänen ruumistaan. "Vaatteista päättäen on hän merimies, mutta kädet ovat niin valkeat ja pehmeät, että hän varmaan on matkustajia." Tätä puhuttaessa soutivat merimiehet väsymättömällä innolla laivan perästä, mutta sotamiehet kokivat saada hukkunutta jälleen henkiin.
Sillä aikaa kun miehet riisuivat meidän hevosiamme, kokoilimme me toiset polttopuuta ynnä kuusen havuja joilla saimme istua. Kun tuli oli syttynyt, asetettiin teekattila kiehumaan ja me aloimme uskollisesti järsimään ruiskorppujamme. Ettei ruokahalua puuttunut, kävi ilmi silminnähtävästi eväspussista, joka arveluttavassa määrässä hoikkeni päivä päivältä.
Guldborg ja Märta riisuivat nukkuvan lapsen ja laskeusivat sitte liikutuksella polvilleen, kiittäen Jumalaa, joka niin pian oli kuullut heidän rukouksensa ja poistanut heistä raskaimman hädän. Ensi kerran Svanen kuoltua nautti hänen puolisonsa rauhallista ja virkistävää unta, ja iloiset unelmat lennähtivät hänen vuoteensa ympärillä. Rouva Guldborg oli pian laittanut pienen taloutensa.
Margareetta tointui kuitenkin äkkiä ja sanoi hiljaa ja nopeasti: "Sesilia, äitimme suuttuu, jos hän kuulee, että me olemme kauvan ylhäällä, rientäkäämme sentähden levolle" ja ketterästi mutta äänettä riisuivat nuoret tytöt vaatteensa, sammuttivat kynttilän ja laskeuivat vuoteelle.
Antti totteli paikalla, hän oli hiljainen ja myöntyväinen kuin lapsi ja seurasi heti tätiä, joka talutti häntä käsivarresta ja auttoi häntä huoneeseen. Täällä hän ja muori riisuivat Antin ja saivat hänet vuoteeseen. Sitte täti alkoi hiljaa silitellä hänen otsaansa, niinkuin hänellä oli tapana rauhoittaa sairaitaan, ja hetken perästä Antti nukkui.
Kauan aikaa olivat ystävykset neuvottomina, mutta viimeinkin saivat erään venäläisen sotamiehen soutamaan heidät kaupunkiin. Yö oli kirkas ja ihana. Tuulonen puhalteli niin armahaisesti, leyhyttäen vilvoitusta ystävysten tulistuneille kasvoille. He riisuivat palttoot pois ja nauttivat ihanata yöilmaa, yhä enemmin käyden runolliselle tuulelle.
Petos oli onnistunut täydellisesti Prokopiuksen varokeinojen avulla. Samalla hetkellä, jolloin goottien lippu reväistiin palatsin harjalta ja kuningas vangittiin, piiritettiin hämmästyneet gootit kaikkialla linnanpihalla, kaupungin kaduilla ja laguuneilla ja bysanttilaisten leirissä ylivoimaisesti. Keihäsrivit tuijottivat heitä vastaan kaikkialta. Melkein poikkeuksetta gootit riisuivat aseensa.